Lapsen alaraajojen muoto muuttuu kasvun myötä. Usein vanhemmat huolestuvat, kun havaitsevat lapsellaan länkisääret (polvet ulospäin kaarella). Tällainen tila esiintyy tavallisesti, kun pieni lapsi alkaa nousta pystyyn ja harjoitella kävelyä vajaan vuoden iässä. Länkisäärisyys tässä vaiheessa on kuitenkin täysin normaalia. Jos tila jatkuu vielä 3-vuotiaana, on syytä hakea apua.

Tavallisesti länkisääret nimittäin muuttuvat pihtipolviksi (polvet taipuneet sisäänpäin) ensimmäisen ikävuoden jälkeen. Pihtipolvisuus on pahimmillaan noin kolmen vuoden iässä, minkä jälkeen alaraajat vähitellen suoristuvat. Jos lapsella on vielä 10-vuotiaana reilut pihtipolvet, on syytä hakea neuvoja. Säärten mahdollinen pysyvä virheasento hoidetaan aina ennen murrosikää leikkauksella.

Tilapäiset polvikivut

Lapsilla esiintyy tilapäistä polvien aristusta ja kipua tapaturman tai rasituksen seurauksena kuten aikuisillakin. Jos polvi näyttää ja tuntuu ulkonaisesti normaalilta ja lapsi kykenee varaamaan painoa polvelle, tilannetta voi seurata rauhassa muutaman päivän ajan. Yleensä polvi paranee itsestään eikä hoitoa tarvita. Lapsi saa myös rasittaa normaalisti polveaan.

Nuorilla voi esiintyä polven etuosan kipua, jonka syy on tuntematon. Syynä on joskus polven tapaturma, mutta usein syytä ei tiedetä. Kipu tuntuu erityisesti hyppiessä ja juostessa. Särky voi ilmaantua myös istuessa polvet koukussa autossa tai elokuvissa (cinema-oire). Usein kivut esiintyvät jaksoittaisesti. Kipuilu usein helpottaa ajan myötä, mutta jos näin ei tapahdu, on syytä hakeutua lääkärin arvioon.

Osgood–Schlatterin tauti

Erityisesti kouluikäisillä pojilla esiintyy pitkäaikainen polven kiputila, jota kutsutaan Osgood–Schlatterin taudiksi. Ongelmana on kipu ja turvotus sääriluun etu- ja yläosassa siinä kohdin, missä reisilihaksen jänne kiinnittyy säären rustoiseen kasvutumakkeeseen. Osgood–Schlatterin tauti on yleinen rasitusvaiva, joka voi jatkua kuukausienkin ajan. Sen syntymekanismia ei täysin tunneta, mutta sitä esiintyy erityisesti urheilevilla nuorilla kasvupyrähdyksen aikaan (12–15-vuotiaina), ja kipu tuntuukin usein hyppiessä ja juostessa. Hoitona on urheilurasituksen sovittaminen. Usein harrastusta voi jatkaa alun pahimman kivun väistyttyä välttäen kipua aiheuttavia harjoitteita. Kasvun edetessä kipu poistuu.

Osteochondritis dissecans

Kolmas pitkäaikaista kipua aiheuttava polviongelma on ns. osteochondritis dissecans, jolloin polvi varsinkin koukistettaessa särkee ja joskus jopa turpoaa. Vaivan syynä on polvinivelessä esiintyvä luunpala, joka on tavallisessakin röntgenkuvassa nähtävissä. Sen syynä epäillään olevan luun tilapäinen verenkiertohäiriö. Yleensä vaiva on niin lievä, että hoitoa ei tarvita. Toisinaan hoitona on kolmen kuukauden lepo, ja usein tila paranee odottamalla. Lasta- tai kipsihoitoa tarvitaan harvoin, ja vielä harvemmin hoitona on tähystysleikkaus.

Polven turpoaminen

Jos lapsen polvi tai nilkka turpoaa tai alkaa punoittaa ilman, että tiedossa on selvää tapaturmaa, on aina syytä hakeutua lääkäriin. Erityisesti jos nivelvaivaan liittyy kuumetta, kyse voi olla bakteeriperäisestä niveltulehduksesta, joka vaatii tehokkaan antibioottihoidon. Polvinivel voi turvotella myös niin, että kuumetta ei ole todettavissa, mutta varsinkin aamuisin nivel tuntuu jäykältä ja aristavalta. Oireita voi olla pelkästään polvessa mutta myös nilkoissa ja joskus myös yläraajojen nivelissä. Turvotuksen lisäksi nivel saattaa tuntua lämpimältä, mutta se ei punoita. Vaiva voi jatkua parikin viikkoa ilman, että se aiheuttaa suurempaa huolta. Kyse voi tällöin olla infektion laukaisemasta niveltulehduksesta tai alkavasta reumataudista, joten avun hakeminen on näissä tilanteissa aina aiheellista.

Kirjallisuutta

  1. Ahola JA, Kallio P. Kasvuikäisten polvivaivat. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 12.9.2024.