Vesirokon aiheuttaja ja tartunta

Vesirokko on herpesviruksiin kuuluvan vesirokkoviruksen (varicella-zostervirus) aiheuttama kuumetauti. Vesirokkovirus jää taudin jälkeen asumaan elimistöön kuten muutkin herpesvirukset. Tämä voi myöhemmin ilmetä vyöruusuna eli pieninä ja kivuliaina rakkulaisina ihottuma-alueina, joiden ilmaantumiseen mm. stressi vaikuttaa.

Suomessa käytännöllisesti katsoen kaikki rokottamattomat sairastavat vesirokon. Aikuisväestöstä vain 1–3 % ei ole sitä sairastanut. Valtaosa vesirokkotapauksista ilmaantuu ennen kouluikää, jolloin tauti on yleensä lievä. Vesirokon vakavuus kasvaa iän myötä.

Vesirokko on erittäin tarttuva (hengitystiet, rakkulaneste), ja oleskelu vesirokkopotilaan kanssa samassa huoneessa riittää tartuntaan. Vesirokon itämisaika on keskimäärin 14 vuorokautta.

Vesirokon oireet

Useimmilla lapsilla on yleisoireita, kuten kuumetta, ruokahaluttomuutta ja väsymystä ihottuman puhjetessa tai jo ihottumaa edeltävinä päivinä.

Tyypillisesti iholle ilmestyy punoittavia ja kutisevia paukamia, jotka muuttuvat muutamassa tunnissa rakkuloiksi. Rakkulat samenevat, usein rikkoutuvat tai painuvat keskeltä kasaan ja arpeutuvat parin päivän kuluessa. Uusia rakkuloita muodostuu yleensä noin 3–4 päivän ajan, joten lapsella on samanaikaisesti todettavissa eri vaiheissa olevia muutoksia. Rakkuloita ilmaantuu ennen kaikkea vartalolle, mutta myös esim. hiuspohjaan ja suun limakalvolle.

Joskus vesirokon oireet voivat jäädä hyvin lieviksi, eli tauti ilmenee vain muutamana ihorakkulana eikä tautia tällöin välttämättä edes huomata. Vesirokon uusiminen on erittäin harvinaista. Vyöruusuepisodit ovat lapsilla samoin harvinaisia.

Vesirokon toteaminen

Vesirokko diagnosoidaan potilaan oireiden ja löydösten perusteella, eikä laboratoriokokeita tarvita. Joskus ihottuman alkuvaiheessa ja oireiden ollessa hyvin lieviä taudin erottaminen varmuudella muista rakkulaista ihottumaa aiheuttavista virusinfektioista voi olla vaikeata.

Vesirokon hoito

Vesirokko paranee itsestään viikossa. Kutinaan voi käyttää suun kautta annettavaa antihistamiinivalmistetta. Kuumelääkettä voi tarvittaessa käyttää.

Vesirokon jälkitaudit ovat harvinaisia. Yleisin ongelma on ihon tulehtuminen bakteeri-infektion seurauksena, jolloin rakkuloiden ympäristö punottaa ja märkii. Bakteeritulehdusta voidaan joutua hoitamaan antibiootilla. Aikuisilla keuhkokuumeen riski on huomattava. Varsinaisen taudin jälkeen lapsilla voi joskus ilmetä tasapainovaikeuksia merkkinä pikkuaivotulehduksesta. Tämä tila on vaaraton ja paranee itsestään.

Vesirokkoon on olemassa tehokas lääke (asikloviiri), jota käytetään silloin kun vesirokko ilmenee lapsella, jonka puolustusjärjestelmässä on sairauden tai lääkityksen vuoksi toimintahäiriö. Asikloviiri-lääkitystä on perusteltua antaa myös yli 12-vuotialle nuorille ja aikuisille, joilla vakavamman taudin riski on kohonnut.

Raskaana olevalle naiselle vesirokko voi olla vaarallinen. Vesirokko voi siirtyä sikiöön ja aiheuttaa etenkin alkuraskauden aikana sikiölle ongelmia.

Milloin hoitoon

Hyväkuntoisen vesirokkopotilaan ei välttämättä tarvitse hakeutua lääkäriin. Jos potilaan yleistila on alentunut tai epäillään ihon bakteeritulehdusta (punotus ja kuumotus) kannattaa hakeutua lääkäriin.

Jos vesirokkoa tai vesirokkotartuntaa epäillään raskaana olevalla, on aina syytä ottaa yhteys lääkäriin.

Vesirokon ehkäisy

Vesirokon ehkäisemiseksi on käytössä tehokas rokote, joka nykyisin kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. Rokote sisältää elävää, heikennettyä virusta ja se annetaan yli 1-vuotiaille. Vesirokkorokotus suositellaan annettavaksi kaikille 1.1.2006 ja sen jälkeen syntyneille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Vanhempien käsitys siitä, onko lapsi sairastanut vesirokon, on riittävä. Vesirokon sairastaneen rokottamisesta ei ole haittaa. Rokotus voidaan tarvittaessa antaa myös 3 vrk:n sisällä vesirokkoaltistuksesta, jolloin vaikean vesirokon mahdollisuus vähenee. Lisää vesirokkorokotuksista THL:n sivuilta.

Vesirokkorokote aiheuttaa vain vähän sivuvaikutuksia. Yksittäisiä näppylöitä tai rakkuloita esiintyy 1–2 viikon kuluttua rokotuksesta noin viidellä prosentilla rokotetuista. Yleisoireet ovat erittäin harvinaisia.

Vesirokkopotilas alkaa tartuttaa jo 1–2 päivää ennen ihottuman alkua. Potilas on tartuttava viisi päivää rakkuloiden ilmaantumisesta. Tänä aikana lasta ei tule viedä päivähoitoon tai kouluun.