Jäykkäkouristuksen esiintyvyys

Jäykkäkouristus on yleinen tappava tauti lämpimissä kehitysmaissa. Siihen arvellaan kuolevan miljoona ihmistä vuosittain. Kehitysmaissa jäykkäkouristus on uhka erityisesti vastasyntyneille. Suomessa todettiin vielä 1940-luvulla 50 tapausta vuosittain, 1970-luvulla 10 ja vuosina 2000–2017 yhteensä 21 tapausta eli keskimäärin 1,25 tapausta/vuosi. Itse bakteeri on yleinen kaikkialla maaperässä, missä sen itiöt säilyvät ympäri vuoden. Bakteeria on yleisesti myös esimerkiksi koiran suussa.

Suomen harvat jäykkäkouristustaudit saadaan useimmiten kesäisin, jolloin saadaan eniten likaisia haavoja. Sairastumisen taustalla on rokotussuojan heikentyminen. Yleisin syy siihen on tehosterokotteen unohtuminen.

Jäykkäkouristuksen synty

Tartunta voi tapahtua, kun haavaan pääsee maaperän likaa ja haava ei pääse "hengittämään", eli siihen tulee hapenpuute. Nämä olosuhteet ovat tetanusbakteerille otolliset. Suomessa viimeisimmät jäykkäkouristukset on saatu muun muassa polkupyöräillessä saadusta haavasta, koiran puremasta ja ruusunpiikin pistosta. Haavan ei tarvitse olla suuri, kunhan maaperän bakteeri pääsee kudoksiin. Oireet kehittyvät bakteerin lisääntyessä haavassa ja tuottaessa hermomyrkkyä, joka leviää haavasta verenkierron ja hermorunkojen kautta kaikkialle elimistöön.

Jäykkäkouristuksen oireet

Taudin oireet alkavat keskimäärin viikko ja viimeistään kolme viikkoa sen jälkeen, kun bakteeri on päässyt lisääntymään likaisessa haavassa. Tyypillisesti, kolmessa tapauksessa neljästä, ensimmäinen oire on leukojen jäykistyminen (leukalukko). Tämä johtaa taudille tyypilliseen ivallisuutta muistuttavaan kasvojen irvistykseen ("risus sardonicus"). Sairastunut on tällöin levoton, kuumeilee ja valittaa päänsärkyä.

Päivien ja viikkojen aikana ensin kouristukset ja sitten jäykkähalvaus etenevät vartalon lihaksiin ja raajoihin. Kouristukset voivat olla rajuja. Jos tauti johtaa kuolemaan, se on useimmiten seurausta hengityshalvauksesta ja sydämen toiminnan häiriöistä.

Jäykkäkouristuksen toteaminen

Diagnoosi tehdään edellä kuvattujen oireiden avulla, eikä se ole tyypillisessä tapauksessa vaikeaa, jos potilaalla on ollut äskettäin likainen haava. Joskus haava tai pisto on ollut niin vähäinen, ettei siitä ole enää merkkejä, kun jäykkäkouristus alkaa.

Muut Suomessa mahdollisesti saatavat ääreishermoston oireina ilmenevät infektiotaudit ovat harvinaisia, ja niissä oireena on pikemminkin velttohalvaus kuin lihasten jäykistyminen ja kouristukset. Tällaisia ovat saastuneesta ruoasta saatava botulismi (ks. Ruokamyrkytys) ja syljen välityksellä tarttuva kurkkumätä, jotka molemmat myös johtuvat bakteerin tuottamasta myrkystä. Poliokin on velttohalvaus. Ainoastaan eläinten virustauti vesikauhu alkaa usein lihaskrampein.

Useat eri infektiot saattavat melko harvinaisena neurologisena jälkitautina laukaista niin sanotun Guillain–Barrén halvauksen. Sen taudinkuva on helppo erottaa jäykkäkouristuksesta, koska sekin on velttohalvaus.

Jäykkäkouristuksen hoito ja ennuste

Kun tauti on jo alkanut, sen kulkuun on vaikea vaikuttaa. Sairaaloissa annetaan ihmisverestä saatavaa jäykkäkouristusmyrkyn vasta-ainetta (antitoksiinia) lihakseen ja huolehditaan peruselintoiminnoista tarvittaessa tehohoidonkin keinoin hengitystä avustaen. Antitoksiini vaikuttaa ainoastaan sitoutumattomaan jäykkäkouristustoksiiniin. Noin 1–2 potilasta kymmenestä kuolee. Jos sairastunut jää henkiin, toipuminen halvauksista vie useita kuukausia.

Milloin lääkäriin

Hoitoon hakeutumista tulee harkita taudin ehkäisyn varmistamiseksi. Haavat ovat niin yleisiä ja jäykkäkouristus niin harvinainen, että haavan saaminen sinänsä ei ole syy pelätä tetanusta ja lähteä hakemaan hoitoa.

Hoitoon on syytä hakeutua seuraavissa tilanteissa:

• Jos epäilee, ettei ole saanut haavaa puhtaaksi tai haavaan jää paljon maaperän ainesta
• Jos kyseessä on syvä pistovamma likaisella piikillä, esimerkiksi naulalla
• Jos haavaan jää runsaasti rikkoutunutta kudosta tai verihyytymiä
• Jos kyseessä on eläimen purema
  • Eläinten puremia on syytä käydä näyttämässä lääkärille vielä herkemmin kuin muita haavoja, sillä niihin liittyy jäykkäkouristuksen riskin lisäksi myös suuri muiden vakavien bakteeritulehdusten riski.

Hoitopaikassa voidaan tehdä huolellinen puhdistus tarvittaessa veitselläkin. Ei tiedetä, auttaako desinfektioaine haavan mekaanisen puhdistamisen lisänä.

Tapahtumatietojen perusteella vesikauhuriskikin on joskus huomioitava. Käsien ja kasvojen puremavammat ovat vaarallisimmat vesikauhun aiheuttajat.

Jäykkäkouristuksen rokotussuoja

Jäykkäkouristusrokotus, joka kuuluu Suomen yleiseen rokotusohjelmaan, on todennäköisin selitys sille, että tämä tauti on lähes hävinnyt Suomesta. Vuoden 1956 jälkeen syntyneistä lähes kaikki ovat saaneet lapsuudessaan perusrokotesarjan, jossa jäykkäkouristusrokote on mukana.

Aikuisiällä rokotussuojan ylläpito vaatii tehosterokotteen ottamista. Tehoste suositellaan otettavaksi 25, 45 ja 65 vuoden iässä. Sen jälkeen tehosteväli on 10 vuotta.

Etenkin ulkomaille lähdettäessä jäykkäkouristussuoja on tärkeä (ks. Matkailijan rokotukset). Esimerkiksi koiranpuremat, joihin liittyy vesikauhun lisäksi jäykkäkouristuksen riski, ovat yleisimpiä maissa, joissa on runsaasti kulkukoiria.