Rokotukset suojaavat lasta tarttuvilta taudeilta. Rokotuksilla ehkäistään monia vaarallisia tauteja, kuten kurkkumätää, tuhkarokkoa, jäykkäkouristusta ja poliota. Rokotukset ovat lähes hävittäneet nämä taudit maastamme, ja parantunut hygienia ja ravitsemus ovat auttaneet tautien torjunnassa merkittävästi. Vaikka näitä vaarallisia tartuntatauteja ei enää juurikaan Suomessa ilmene, niitä on vielä esimerkiksi naapurimaissa Ruotsissa, Baltiassa ja Venäjällä. Kauempana ulkomailla tartuntavaara on vielä suurempi. Rokotettujen lasten määrän vähentyessä lisääntyy tartuntavaara myös kotimaassa.

Rokotukset ovat vapaaehtoisia. Osa vanhemmista harkitsee niiden tarpeellisuutta ja saattaa epäillä rokotteiden sisältöä. Rokkotautien sairastaminen ei edistä lasten terveyttä. Niillä on harvinaisia ja vakavia jälkitauteja, jotka voivat aiheuttaa vammaisuutta, hedelmättömyyttä ja kuolemaa. Rokotuksen avulla tautiin tutustutaan turvallisesti ilman oireita tai vähäisin oirein. Rokottamiseen liittyvä hyöty on olennaisesti suurempi kuin siitä koituva riski.

Rokotteen antaa lastenneuvolan terveydenhoitaja. Rokottamisen ohella lasta tulee suojata taudeilta muillakin tavoin, kuten välttämällä lähikontaktia sairastavien kanssa. Yleisen rokotusohjelman lisäksi lapsi voidaan harkinnan mukaan rokottaa esimerkiksi A- ja B-hepatiittia ja puutiaisaivokuumetta vastaan. Lisätietoja rokotuksista saa neuvolan terveydenhoitajalta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Infektiotaudit ja rokotukset -sivustolta.