Vauvan virtsa ja uloste
Ensimmäisinä vuorokausina synnytyksen jälkeen vauva ulostaa tummanvihreää ja tahmeaa lapsenpihkaa. Maitomäärä alkaa lisääntyä noin neljäntenä päivänä. Tällöin vauvan uloste vaihtaa väriään tummanvihreästä sinapinkeltaiseen. Alle kuukauden ikäiset vauvat ulostavat yleensä päivittäin. Myöhemmin osalla lapsista ulostusväli pitenee ja osa vauvoista ulostaa vain kerran viikossa. Toiset vauvat ulostavat lähes jokaisella syöttökerralla. Vauvan normaali uloste on happaman mutta ei epämiellyttävän hajuinen. Äidinmaitoa saavien lasten uloste voi olla vihertävää ja löysää. Se ei ole ripulin merkki. Ripuliuloste haisee pahalle. Se imeytyy kokonaan vaippaan ja jättää siihen vihreän läiskän.
Ennen maidonnousua vauvan virtsamäärät ovat pieniä. Kun maitomäärä lisääntyy 3–4 vuorokauden kuluttua syntymästä, myös virtsamäärät lisääntyvät. Tämän jälkeen vähitellen kasvavat virtsamäärät ovat myös merkki riittävästä maidonsaannista. Vauvan tulisi virtsata 4–6 kertaa vuorokaudessa laimeaa virtsaa. Sitä tulee olla niin paljon, ettei vaippaa vaihtaessa tarvitse miettiä, onko siinä virtsaa.
Vaipat
Kertakäyttövaipat ovat käteviä, mutta vaippojen ostaminen tulee ajan myötä kalliiksi. Vaippoja tarvitaan yleensä 2–3 vuoden ajan. Lisäksi kertakäyttövaipat maatuvat luonnossa erittäin huonosti ja kuormittavat ympäristöä. Kertakäyttövaippojen etuna on hyvä imukyky. Lapsen iho pysyy vaipan alla pitkään pinnalta kuivana, mikä vähentää vaippaihottuman riskiä. Herkkäihoisilla lapsilla tai hankalissa vaippaihottumissa ne helpottavat ihon hoitoa. Monet perheet käyttävät sekä kesto- että kertakäyttövaippoja, esimerkiksi kotona kestovaippoja ja kodin ulkopuolella liikkuessa kertakäyttövaippoja. Kestovaippoja on erilaisia.
Lue lisää tietoa kestovaipoista.
Vaipanvaihto
Vauvan vaippa vaihdetaan aluksi lähes jokaisen syötön yhteydessä. Aluksi ulostetta tulee vaippaan tiheästi. Vauvan peppu huuhdellaan lämpimällä vedellä. Jos vaipassa on pelkästään virtsaa, ei pesua tarvita. Pesun jälkeen peppu kuivataan huolellisesti ja tarvittaessa rasvataan ohuesti aina pesun jälkeen. Voiteeksi käy tavallinen perusvoide. Se taputellaan kevyesti vauvan iholle.
Vaippaa ei saa pitää märkänä kovin kauan aikaa. Virtsa ja uloste ärsyttävät vauvan herkkää ihoa. Jos vauvan peppu alkaa helposti punoittaa, vaippa on vaihdettava tavallista useammin. Kestovaippoja käytettäessä on syytä tarkistaa, ettei vaippojen pesuun käytettävä pesuaine ärsytä vauvan ihoa. Vauvan on välillä saatava olla täysin ilman vaippaa. Jatkuva hautova kosteus pahentaa ihon ärsytystä. Vauvan annetaan ottaa ilmakylpyjä alastomana lämpimässä paikassa.
Vauvan pesu ja kylvetys
Vaipanvaihtojen lisäksi vauvan kasvot ja vartalon ihopoimut puhdistetaan päivittäin. Apuna voi käyttää pientä pesulappua. Kasvojen lisäksi pestään korvantaukset, kaulapoimu sekä kainalot. Myös lapsen kädet on hyvä pestä päivittäin. Vauvaa voi kylvettää 2–5 päivän välein. Päivittäinen kylvetys saattaa kuivattaa lapsen ihoa liikaa. Pienen vauvan pesuun ei käytetä saippuaa, sillä se poistaa ihon omia rasvoja ja kuivattaa ihoa. Kuivaihoisen lapsen pesuveteen voi lisätä tilkan kylpyöljyä. Kylpysuolaa ei saa käyttää. Kuumeista tai muuten sairasta lasta ei pidä kylvettää. Vauvalle kannattaa hankkia oma amme, jossa häntä on turvallista kylvettää. Kylpyveden tulee olla kehonlämpöistä eli 37-asteista. Lämpötilan voi tarkistaa vesilämpömittarilla. Aluksi vauva kylpee vain lyhyen aikaa. Muutaman viikon ikäisestä hän yleensä viihtyy kylvyssä pidempään. Kylpy myös rauhoittaa vauvaa. Vauva pitää kylvetettäessä rauhallisista, varmoista otteista.
Kylvetettäessä vauva pestään alkaen päälaelta aina jalkoihin päin. Päälakea sivellään vedellä ja varotaan veden joutumista silmiin. Kaula, kainalot ja ihopoimut puhdistetaan erityisen huolellisesti. Vauva taputellaan kuivaksi vain häntä varten varatulla pyyhkeellä. Taivekohdat kuivataan erityisen hyvin. Rasvaa ei tarvita, jos iho on hyvässä kunnossa eikä näytä kuivalta. Kuivalle tai punaiselle iholle ja halkeamiin levitetään ohuelti mietoa ja hajustamatonta lasten hoitovoidetta.
Hiukset, päänahka ja kynnet
Vauvan hiukset pestään kylvyn yhteydessä. Päänahkaan kertyy helposti karstaa. Karstan irrottamiseksi päänahkaan voi sivellä rasvaista perusvoidetta tai vauvaöljyä ennen kylpyä. Aineen annetaan vaikuttaa muutama minuutti. Kylvyn ja pesun jälkeen karstaa rapsutetaan varovasti pois vauvan hiusharjalla tai kammalla. Vauvan hiuksia on syytä harjata päivittäin. Lakiaukileita ei tarvitse erityisesti varoa. Vastasyntyneen kynnet ovat usein pitkät. Kynsivallin tulehdusriskin vuoksi vauvan kynsiä ei tule leikata ensimmäisen viikon aikana. Jos vastasyntynyt raapii vahingossa itseään, voi käsiin laittaa suojaksi puuvillalapaset. Ensimmäisen viikon jälkeen lapsen kynnet leikataan aina tarvittaessa. Pienen vauvan kynnet on helpointa leikata lapsen nukkuessa.
Vauva saunassa
Alle puolivuotiasta vauvaa ei pitäisi viedä kuumaan saunaan. Pieni vauva ei vielä pysty hikoilemalla säätelemään lämpöään. Puolivuotiaasta yhden vuoden ikään saakka vauvan kanssa tulisi pysytellä saunan alalauteilla ja välttää kovia löylyjä. Vauvan päätä on myös hyvä valella haalealla vedellä.
Vaatteiden pesu
Vauvan vaatteiden pesuun sopivat parhaiten hajustamattomat tai miedosti hajustetut tuotteet. Uudet vaatteet on hyvä pestä ennen ensimmäistä käyttökertaa. Pesuaineita kannattaa käyttää vain ohjeen mukainen määrä. Muutoin pesutulos voi olla huono tai pesuainetta voi jäädä vaatteisiin.
Artikkelin pohjana käytetty Meille tulee vauva -opasta. (Hakulinen T., Pelkonen M., Salo J., Kuronen M. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023)
