Uudet arjen haasteet

Vauva tuo mukanaan paljon iloa ja monenlaisia muutoksia. Ne tulevat arjessa nopeasti tutuiksi. Vauvaa ei saa jättää yksin mihinkään, ja hänen perustarpeensa on aina turvattava. Vauvan voi ottaa mukaan moneen paikkaan. Hänen unirytminsä, syöttämisensä ja muu hoitonsa on otettava aina huomioon. Vauvan kanssa mennään vauvan ehdoilla. Lähteminen vaatiikin aiempaa enemmän suunnittelua. Matkaan on pakattava vauvan varusteita ja vauva saattaa juuri lähtöhetkellä tarvita ruokaa tai vaipanvaihtoa.

Vauvasta huolehtimiseen sisältyy paljon toistoja ja rutiineja. Vauvan kanssa tulee tilanteita, jotka sitovat aikuisia, mutta luovat vauvalle turvallisuuden tunnetta. Syöttämiset, vaipanvaihdot, pesut ja nukuttamiset usein keskeyttävät muut tekemiset. Tämä voi helposti hermostuttaa aikuisia. Vaikka vauvan hoitaminen palkitsee, välillä se voi olla myös uuvuttavaa. Yöllä heräämisistä voi aiheutua paljon univelkaa, vauva voi olla itkuinen tai temperamentiltaan vaativa.

Vauvavuoden aikana onkin tärkeää, että molemmilla vanhemmilla on myös omaa hengähdysaikaa. Vanhempien on hyväksyttävä, ettei harrastuksiin, järjestötoimintaan, ystävien tapaamisiin tai muihin kodin ulkopuolisiin menoihin voi osallistua yhtä tiiviisti kuin ennen. Myös työnteossa olisi hyvä ottaa huomioon uusi perhetilanne. Perheelle tulisi jäädä tarpeeksi aikaa ja voimia.

Perheen elämä on helpompaa, jos samaan aikaan pienen vauvan hoidon kanssa ei ole muita suuria elämänmuutoksia tai projekteja. Mitä vähemmän huolehdittavia asioita on, sitä helpommalla vanhemmat selviävät arjen järjestelyistä pienen vauvan kanssa. Kaiken kaikkiaan ajankäyttöä on harkittava aiempaa tarkemmin. Keskustelkaa ja sopikaa, mikä on "minun", "sinun" ja "meidän" aikaa.

Jos arkielämä pienen vauvan kanssa tuntuu liian kuormitetulta, pohtikaa, mitkä asiat voi jättää myöhemmäksi ja mitkä on ehdottomasti hoidettava juuri nyt. Voimia on säästettävä sekä vauvan hoitoon että omasta itsestä ja parisuhteesta huolehtimiseen. Itselleen ja puolisolleen on hyvä olla armollinen. Kaikkea ei tarvitse suorittaa täydellisesti. Arjessa auttavat vanhempien keskinäiset pienet huomion ja hellyyden osoitukset.

Vauva ja sisarukset

Kun vauva tulee taloon, perheen vanhemmat lapset tuntuvat yhtäkkiä isoilta. Sisaruksen syntyminen tuo mukanaan uusia haasteita muille lapsille. Hankalin vaihe on joillakin lapsilla heti vauvan synnyttyä, toisilla vasta vauvan alkaessa liikkua enemmän. Lapsi voi odottaa vauvaa innokkaasti ja osallistua mielellään hänen hoitamiseensa, mutta voi silti olla mustasukkainen.

Lapsi voi mustasukkaisuuttaan olla erityisen kiukkuinen vauvaa kohtaan. Hän saattaa kenties taantua ja muuttua lapsekkaammaksi. Usein vanhempi lapsi haluaisi syliin juuri kun vauvaa imetetään. Lapsi alkaa ehkä uudelleen kastella ja haluaa, että häntä hoidettaisiin niin kuin vauvaa. Hän ehkä itkee helposti, vaatii itselleen tuttia, tahtoo vanhempien viereen nukkumaan tai kiukuttelee herkästi.

Vanhempi lapsi saattaa myös yrittää lyödä, nipistää tai muulla tavoin kiusata vauvaa. Kiusaaminen on estettävä päättäväisesti ja rauhallisesti. Sitä ei saa missään oloissa sallia. Lapsi voi myös toivoa, että vauva kuolisi tai hänet annettaisiin pois. Vaikka lapsen puheet voivat vanhemmista tuntua pahoilta ja ikäviltä, on kuitenkin lapsen kannalta hyvä, että hän voi purkaa paineitaan puhumalla. Jos vanhemmat kuuntelevat ja yrittävät ymmärtää lapsen tuskaa, hän pääsee helpommin hankalan vaiheen yli. Jos lapsi sanoo: "Voi kun vauva kuolisi", hänelle voi esimerkiksi vastata: "Sinä olet nyt aika vihainen vauvalle ja toivot, ettei hän olisi tullut meille. Tuntuuko sinusta, että minä olen vain vauvan kanssa? Minä pidän sinusta yhtä paljon kuin ennenkin, vaikka hoidan myös vauvaa."

Lapsi voi kiukutella jo senkin takia, ettei vanhemmilla ole enää yhtä paljon aikaa hänelle – mikä on aivan totta. Tilanne helpottuu nopeimmin, jos lapsen annetaan vähän aikaa leikkiä vauvaa, vaikka se tuntuisikin vanhemmista rasittavalta. Tuoretta isosiskoa tai isoveljeä tulisi ottaa erityisesti huomioon. Vanhempien kannattaa viettää hänen kanssaan aivan omaa aikaa. Lapsi on myös hyvä ottaa mukaan vauvaa hoitamaan. Hän voi järjestellä vauvan tarvikkeita tai pitää vauvaa sylissään tukevasti istuen.

Sisarukselle voi olla myös paljon iloa vauvanukesta, jota hän voi hoitaa vanhempien hoitaessa vauvaa. Vauvasta kannattaa puhua "meidän vauvanamme". Vauva on perheen yhteinen. Vanhemmalle lapselle on hyvä kertoa, että häntä rakastetaan ja että hän on tärkeä vanhemmille. Häntä pitäisi myös kiittää asioista, jotka hän jo osaa, ja joita vauva vasta opettelee.

Perheen tukiverkostot

Lapsen syntymä muuttaa monin tavoin paitsi parisuhdetta, myös yhteydenpitoa muihin ihmisiin. Uusi perheenjäsen vaikuttaa suvussa ja ystäväpiirissä. Vauvan synnyttyä syntyy myös isovanhempia, tätejä, setiä, enoja ja kummeja. Vanhemmuuden kokemus yhdistää eri perheitä ja sukupolvia, mutta tuo myös uudenlaisia haasteita. Sukupolvien välille voi syntyä ristiriitoja eri asioista. Monista eroista huolimatta yhdistäviäkin piirteitä löytyy paljon.

Vanhemmuus muokkaa käsitystä omista vanhemmista. Parhaimmillaan suhtautuminen on puolin ja toisin tasa-arvoista ja kunnioittavaa. Oma vanhemmuus tuo usein esiin monenlaisia tunteita ja muistoja omasta lapsuudesta. Muistojen ollessa ahdistavia kannattaa niistä keskustella asiantuntijan kanssa.

Monissa perheissä isovanhemmat ovat luonteva ja tärkeä osa perhettä. He osallistuvat yleensä mielellään vauvan hoitoon. Isovanhemmille voi nousta mieleen ajat, jolloin omat lapset olivat pieniä. Isovanhempien saattaa jopa olla helpompi helliä lapsenlapsiaan kuin aikoinaan omia lapsiaan.

Jos helliminen muuttuu hemmotteluksi, siitä voi aiheutua kitkaa vanhempien ja isovanhempien välille. Tahdikkaat isovanhemmat ymmärtävät kuitenkin, että vauvaperhe tahtoo itse tehdä omat ratkaisunsa. Isovanhempien ei pidä puuttua lapsen hoitoon, ellei siitä ole yhdessä sovittu. Isovanhemmille voi muistuttaa, että perheessä halutaan kunnioittaa vauvan molempien vanhempien yhtäläistä hoiva- ja kasvatusvastuuta sekä sukupuolten tasa-arvoa.

Tilapäinen hoitoapu

Läheiset ihmiset voivat olla vauvanhoitoapuna, jos vanhemmilla on yhteistä tai samanaikaista menoa. Lähisukulaiset voivat kuitenkin asua etäällä tai olla kiinni työelämässä. Tällöin on erityisen tärkeää, että muuta tukea on tarvittaessa saatavilla. Pienten lasten vanhemmat voivat sopia keskenään vastavuoroisesta hoitoavusta. Monilla paikkakunnilla järjestöt kuten MLL ja Väestöliitto tarjoavat maksullista, tilapäistä lastenhoitoa.

Liikenteessä vauvan kanssa

Vauvan kanssa kannattaa rohkeasti lähteä liikkeelle. Vauva kulkee mukana kävelymatkoilla vaunuissa, kantorepussa tai -liinassa. Erilaiset perhepyörät, kuten pyörän peräkärryt tai laatikkopyörät mahdollistavat vauvan turvallisen kuljetuksen polkupyörällä. Ota tavaksi kulkea edes osa asiointi- ja kyläilymatkoista kävellen tai pyörällä. Päivittäinen liikunta auttaa palautumaan synnytyksestä ja samalla saa raitista ilmaa. Totuta vauvaa eri kulkutapoihin ja kuljetusvälineisiin vähitellen. Huolehdi sopivasta pukeutumisesta ja turvavälineistä.

Artikkelin pohjana käytetty Meille tulee vauva -opasta. (Hakulinen T., Pelkonen M., Salo J., Kuronen M. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023)