Isyys tai toinen äitiys voidaan vahvistaa joko tunnustamisen perusteella Digi- ja väestötietovirastossa tai tarvittaessa kanteen avulla tuomioistuimessa. Hedelmöityshoidon tuloksena syntyneelle lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti, jos hän on yhteisymmärryksessä synnyttäneen äidin kanssa antanut suostumuksen hedelmöityshoitoon. Äitiyttä ei kuitenkaan voida vahvistaa, jos siittiöiden luovuttaja on antanut suostumuksensa hedelmöityshoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi.

Vanhemmuus voidaan tunnustaa raskausaikana sen hyvinvointialueen äitiysneuvolassa, jossa perheelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluita. Tunnustamisen voi vastaanottaa raskaustodistuksen saatuaan myös sen hyvinvointialueen lastenvalvoja, jonka alueella synnyttävällä äidillä on kotikunta.

Terveydenhoitajan, kätilön tai lastenvalvojan on kieltäydyttävä ottamasta vastaan tunnustamista, jos

  • synnyttävä äiti vastustaa tunnustamista
  • tunnustajan tai synnyttävän äidin henkilöllisyyttä ei ole luotettavasti selvitetty
  • on syytä epäillä, ettei tunnustajaa voida vahvistaa lapsen isäksi tai äidiksi
  • on syytä epäillä, ettei synnyttävä äiti tai tunnustaja mielentilansa, kielivaikeuksien tai muun syyn vuoksi kykene ymmärtämään tunnustamisen merkitystä.

Tunnustaminen voidaan peruuttaa ilmoittamalla siitä kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolle ennen lapsen syntymää. Jos vanhemmuus on tunnustettu Ahvenanmaalla, peruuttaminen tulee ilmoittaa kirjallisesti Ahvenanmaan valtionvirastolle. Synnyttävä äiti tai se, joka katsoo olevansa tunnustajan sijasta lapsen vanhempi, voi ilmoittaa käsityksensä siitä, ettei lapsen tunnustanut ole lapsen vanhempi (tunnustamisen kiistäminen). Ohjeet peruuttamiseen ja kiistämiseen löytyvät vanhemmuuden tunnustamisasiakirjan ohjesivulta.

Kun vanhemmuus on tunnustettu raskausaikana äitiysneuvolassa tai lastenvalvojan luona, eikä tunnustamista ole peruutettu tai kiistetty, Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa vanhemmuuden lapsen syntymän jälkeen, ellei ole aihetta epäillä, ettei henkilö ole lapsen toinen vanhempi.

Jos vanhemmuutta ei ole tunnustettu raskausaikana tai tunnustaminen on peruutettu tai kiistetty, lastenvalvoja kutsuu synnyttäneen äidin vanhemmuuden selvittämistä koskevaan neuvotteluun lapsen syntymän jälkeen. Jos mahdollista, neuvotteluun kutsutaan myös se henkilö, joka saattaa olla lapsen toinen vanhempi. Isyyttä selvitettäessä voidaan tarvittaessa tehdä oikeusgeneettinen isyystutkimus biologisen isyyden varmistamiseksi. Lastenvalvojan on tilattava tutkimus mahdollisen isän pyynnöstä tai jos lastenvalvoja muutoin katsoo sen tarpeelliseksi. Synnyttänyt äiti ja lapsen toinen vanhempi voivat tarvittaessa pyytää vanhemmuuden selvittämistä lastenvalvojalta ennen kuin lapsen syntymästä on kulunut kuusi kuukautta.

Lue lisää vanhemmuuden tunnustamisesta sekä Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 190/2019.

Artikkelin pohjana käytetty Meille tulee vauva -opasta. (Hakulinen T., Pelkonen M., Salo J., Kuronen M. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023)