Vauva on valmis vuorovaikutukseen

Vauvan ja häntä hoitavan ihmisen suhde on läheisyydessään ja myönteisyydessään ainutlaatuinen. Vauva on valmis vuorovaikutukseen jo syntymähetkestä lähtien. Vauvalle on tärkeää hänen tunteittensa ja tarpeidensa kuten ilon, pelon, hämmennyksen ja pahan mielen tunteiden tunnistaminen, niiden nimeäminen ja jakaminen. Vauva kokee tärkeinä vanhempien katseet, puheen ja kosketuksen. Hyvin toimivassa vuorovaikutuksessa vanhempi pystyy nauttimaan lapsestaan ja lapsi kokee tarpeensa sekä tunteensa tulleen ymmärretyksi ja hyväksytyksi.

Vauvalle tärkein asia maailmassa on häntä hoitava ihminen. Vauva ei selviä ilman hoitajaansa. Vauva ei koskaan syytä, vertaile tai arvostele ketään. Hän tarvitsee hoitajaansa, hyväksyy ja kiintyy häneen. Vauva viihtyy syntymästään lähtien muun perheen kanssa, eikä häntä pidä eristää omaan sänkyynsä. Hän viihtyy hyvin sylissä. Hän oppii tuntemaan kehonsa ja hallitsemaan sitä, kun häntä kosketellaan hellästi.

Vauvalle on hyvä jutella jo heti syntymästä lähtien, mielellään jo raskauden aikana. Vaikka hän ei moneen kuukauteen ymmärrä sanoja, tajuaa hän kuitenkin äänen sävyn. Puheen kuuleminen edistää lapsen puhumaan oppimista. Rauhallinen, ystävällinen ääni luo turvallisuutta vauvalle. Erityisen tärkeä on tapa, jolla lasta hoidetaan. Vauva tuntee olevansa toivottu ja rakastettu, kun hänelle hymyillään ja jutellaan. Lapsi kehittyy parhaiten vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa.

Vanhemman rakkaus lapseen

Rakkaus vauvaa kohtaa syttyy yleensä vähitellen, vaikka hän olisi vanhemmilleen ihmeellisin asia maailmassa. Äiti voi olla väsynyt synnytyksestä, ja vauvan hoitaminen voi viedä paljon voimia. Isä tai puoliso voi kokea itsensä ulkopuoliseksi ja syrjäytetyksi äidin imettäessä ja hoitaessa vauvaa. Vauva saattaa toimia hyvin eri lailla kuin mitä vanhemmat odottivat. Vauva muuttaa paljon elämää. Hän kertoo tahtonsa ja aikataulunsa hyvin selkeästi. Pieni itkevä nyytti voi herättää hämmennystä tai ärtymystä. Tunteet pientä vauvaa kohtaan voivat vaihdella, eivätkä aina ole yksinomaan lämpimiä.

Uuteen perheenjäseneen tutustuminen ja sopeutuminen vievät aikaa. Aikuinen kiintyy vauvaan hoitaessaan häntä ja oppiessaan tuntemaan hänet. Rakkaus omaan lapseen syvenee ajan kanssa. Eri ihmisillä tunteet kasvavat eri tahtiin. Tunteiden vaihtelu on tavallista. Rakkauden, hellyyden ja ilon välissä voi iskeä väsymys. Vanhemmilla voi olla huolia, pettymystä ja mustasukkaisuutta. Hyväksyttäessä ristiriitaiset tunteet ja annettaessa omille ja puolison tunteille sekä sopeutumiselle aikaa, on koko elämä aikaa rakastamiseen.

Vanhemmat ja läheiset hoitavat vauvaa

Lapsen hoito kuuluu kummallekin vanhemmalle. Vastasyntyneestä huolehtiminen on aikuiselle monin tavoin rikastuttava kokemus. Imetys sitoo äidin vauvaansa, mutta kaikkea muuta vauvanhoitoa toinen vanhempi ja muut läheiset voivat oppia hyvin. Alussa vauvaa hoidetaan usein yhdessä. Yhdessä ihmettely ja opettelu hoitavat myös parisuhdetta. Vuorotteleminen on kuitenkin tärkeää, jotta välillä voi levätä ja tutustua vauvaan rauhassa. Vauvan on hyvä tottua alusta lähtien siihen, että vanhemmat ja läheiset hoitavat häntä omalla tavallaan. Vanhemman suhde lapseen kehittyy parhaiten suorassa vuorovaikutussuhteessa ilman toisen aikuisen toimimista tulkkina.

Vauvan hoitaminen ympäri vuorokauden on joskus niin rasittavaa, että vanhemmat uupuvat. Kun toinen on väsynyt ja tuskastunut, on toisen tehtävänä päästää hänet keräämään voimia. Kävelylenkki ulkona kädet vapaina, rauhallinen keskeytymätön suihku tai lehdenluku kuuman kahvin kanssa voivat joskus tehdä ihmeitä. Usein auttaa myös selvä vastuun vuorottelu silloin, kun ollaan yhdessä. Toinen on varalla vieressä, mutta saa olla rennommin. Yhteinen vaivannäkö lapsen hyväksi vahvistaa myös vanhempien parisuhdetta ja auttaa heitä iloitsemaan lapsestaan.

Vauvan käsittely ja hoitopaikka

Vauva nauttii läheisyydestä, johon hän on tottunut raskausaikana. Pidä vauvaasi paljon sylissä erilaisissa asennoissa. Voit laittaa hänet välillä rintareppuun tai kantoliinaan. Muista tukea vauvan päätä ja niskaa. Hänen päänsä on iso ja painava verrattuna muuhun vartaloon ja niskalihakset ovat vielä heikot. Vauvaa on käsiteltävä rauhallisin ottein. Pientä vauvaa ei saa heitellä tai ravistella edes leikillään.

Vauvaa voi hyvin hoitaa sylissä. Vaipan vaihtoa ja muuta hoitoa varten on kuitenkin hyvä olla joku tasainen alusta, jolle vauvan voi laskea. Alustassa olisi hyvä olla reunat, ettei vauva pääse putoamaan. Hoitoalustan pitäisi olla niin korkealla, ettei hoitajan tarvitse kumartua hoitaessaan vauvaa. Vauvan hoitoalustan on hyvä sijaita vauvan vuoteen tai pesupaikan lähellä. Vauvan varusteiden pitää olla helposti saatavissa. Vauvaa ei saa jättää hetkeksikään yksin hoitopöydälle tai vuoteelle. Hoitopaikan lämpötilaksi riittää tavallinen huoneen lämpö, noin 20–22 astetta.

Vierailijat vauvaperheessä

Vauvan kotiuduttua sairaalasta, vieraat haluavat yleensä tulla heti katsomaan uutta perheenjäsentä. Nuhaiset tai flunssaiset ihmiset eivät saa tulla vauvan lähelle. Vanhempien ollessa väsyneitä, voi vierailijoille kertoa väsymyksestä ja pyytää heitä tulemaan myöhemmin. Vieraiden kanssa voi sopia lyhyestä käynnistä ilman tarjoilua. Heitä voi myös pyytää tuomaan ruokaa mukanaan ja he voivat tarvittaessa auttaa muissakin kotitöissä.

Yksin vauvan kanssa

Vanhempana olo yksin voi olla hyvin raskasta. Itseltä ei kannata vaatia liikaa, jos jää yksin lapsen kanssa parisuhde-eron tai puolison kuoleman vuoksi. Tällöin tukea pitää ja kannattaa pyytää läheisiltä ihmisiltä tai perheiden palveluista. Lapsen syntyessä toivotusti yhden vanhemman perheeseen, kannattaa läheinen ihminen tutustuttaa vauvaan jo vastasyntyneenä. Näin molemmat tottuvat toisiinsa ja vanhemman on helpompi pyytää apua, jos sitä tarvitaan. Samassa tilanteessa olevilta voi saada arvokasta vertaistukea, jota kannattaa etsiä esimerkiksi järjestöistä.

Artikkelin pohjana käytetty Meille tulee vauva -opasta. (Hakulinen T., Pelkonen M., Salo J., Kuronen M. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023)