Jokainen vauva ja lapsi on yksilö. Jokainen yksilö kehittyy hieman eri tahdissa ja aikataulussa (taulukko Karkea- ja hienomotoristen taitojen tavanomainen kehittymine). Usein puhutaan tavanomaisesta kehityksestä, jossa erilaiset taidot asetetaan aikaikkunaan; normaalisti kehittyvä lapsi voi oppia kävelemään itsenäisesti milloin tahansa 7–18 kuukauden iässä. Voi olla siis täysin normaalia oppia kävelemään hyvin varhain tai myöhään. Yksittäisten taitojen viivästyminen ei kerro kovinkaan paljon lapsen kehityksestä, joten kehitystä on hyvä tarkkailla kokonaisuutena.
| Karkeamotoriset taidot | Ikä |
|---|---|
| Lähde: Renko M, Niinikoski H, Palmu S, toim. Lastentaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2023. | |
| Nostaa vatsalla ollessaan päätään | 0—4 vk |
| Pitää vatsalla ollessaan päätä ylhäällä | 4—9 vk |
| Kannattaa päätä käsistä istumaan vedettäessä | 2—3,5 kk |
| Kohottaa päätä ja ylävartaloa kyynärpäiden varassa | 4—6 kk |
| Kääntyy vatsalta selälleen | 4—6 kk |
| Varaa jaloilleen pystyyn nostettaessa | 5—7 kk |
| Ryömii | 6—8 kk |
| Istuu tuetta lattialla | 6—8 kk |
| Nousee itse istumaan | 7—10 kk |
| Konttaa | 7—10 kk |
| Nousee pystyyn tukea vasten | 7—10 kk |
| Seisoo tuetta | 8—16 kk |
| Kävelee tuetta | 8—17 kk |
| Hienomotoriset taidot | |
| Kädet enimmäkseen auki | 2—8 kk |
| Laittaa nyrkit suuhun | 2—8 kk |
| Tavoittelee ojennettua esinettä | 2,5—4 kk |
| Tutkii esineitä viemällä ne suuhun | 3—5 kk |
| Vie varpaat suuhun | 4—6 kk |
| Tarttuu esineeseen | 5—7 kk |
| Pitää kiinni tuttipullosta molemmin käsin | 5—7 kk |
| Vie esineen kädestä toiseen | 6—8 kk |
| Hakkaa esineitä yhteen | 6—8 kk |
| Käyttää pinsettiotetta | 8—10 kk |
Erilaisissa vauvaryhmissä ja sosiaalisen median keskustelualustoilla saattaa tulla helposti vertailtua juuri liikkumisen taitojen kehitystä. Silloin on hyvä muistaa jokaisen vauvan kehittyvän yksilölliseen tahtiinsa. Jos vauvan liikkuminen tai liikkumattomuus kuitenkin huolestuttaa, voi asiasta keskustella neuvolassa. Tarvittaessa neuvolasta ohjataan lapsiin erikoistuneen fysioterapeutin arvioon ja ohjaukseen. Tällainen fysioterapeutti osaa arvioida kokonaiskehitystä tarkemmin. Tähän on käytössä myös erilaisia arviointityökaluja, kuten AIMS-testistö (Alberta Infant Motor Scale).
Tässä oppaassa on myös vauvan aisteja käsittelevä artikkeli, jossa kerrotaan, että vauva lähtee liikkumaan aistien avulla. Erilaiset aistimukset houkuttelevat vauvaa liikkeelle ja eri asentoihin.
Aistien lisäksi vauvaa liikuttavat erilaiset refleksit ja varhaisheijasteet (primitiiviheijasteet), jotka ovat tahdosta riippumattomia. Nämä varhaisheijasteet häviävät suurimmaksi osaksi puolen vuoden ikään mennessä. Vauvan aivot ja hermosto siis liikuttavat kehoa ja raajoja, aivan kuten ne saavat sydämen sykkimään ja keuhkot hengittämään. Puolen vuoden iässä varhaisheijasteet alkavat muuttua enemmän tahdonalaisiksi oikaisu-, tasapaino- ja suojareaktioiksi.
Hermoston tuottamien refleksien, heijasteiden ja reaktioiden tunnistaminen kuuluu vauvojen kehitykseen perehtyneiden ammattilaisten osaamiseen.
Seuraavista linkeistä pääset artikkeleihin, joissa tutustutaan siihen, millaiset asennot ja liikkeet ovat vauvalle hyödyllisiä eri ikävaiheissa. Ohjeiden avulla opit myös itse havainnoimaan ja harjoittelemaan uusia taitoja vauvan kanssa.
