Konttaaminen valmistaa vauvaa erityisesti kävelyä varten. Käsiin tukeutuminen taas valmistaa käsien hienomotoriikan kehittymiseen. Useimmat vauvat oppivat ensin ryömimään ja sitten konttaamaan, mutta poikkeuksiakin löytyy.

Joskus konttaaminen ja tukea vasten kävely ajoittuvat hyvin lähelle toisiaan. Konttausasento on kuitenkin tärkeä oppia, koska siitä vauva pääsee helpommin esimerkiksi istuma-asennosta seisomaan. Yksiöllisiä eroja oppimisessa kuitenkin on ja jotkut vauva oppivat jopa suoraan kävelemään ja jotkut vauvat liikkuvat istuen lattiatasossa.

Aluksi vauva harjoittelee konttausasennossa oloa: tekee painonsiirtoja eteen ja taakse, käsittelee leluja konttausasennossa ja harjoittelee tukeutumaan yhdellä kädellä. Jos vauva on viihtynyt paljon istuma-asennossa vatsamakuulla olon sijaan, konttausasento voi joskus olla hyvinkin työläs ja vaatia sinnikästä harjoittelua. Konttaamisen harjoittelu on ajankohtaista, kun vauva tukeutuu suoriin käsiin vatsamakuulla ja alkaa itse koukistaa jalkoja vartalon alle.