On hyvin tavallista, että vanhemmat kokevat huolta oman lapsensa kehittymisestä. On luonnollista myös seurata vauvan kehitystä ja esimerkiksi verrata sitä muihin lapsiin. Vanhemmalle voi tulla herkästi epävarmuutta tai huolta, jos lähipiirissä tai vauvaryhmissä sattuu olemaan hyvin "taitavia" ja nopeasti liikkumaan lähteneitä vauvoja.

Täytyy kuitenkin muistaa, että motorinen kehitys etenee jokaisella lapsella hyvin yksilöllisesti (ks Vauvan liikkumisen kehitys). Persoonallisuudella ja lihasjäntevyydellä on myös iso vaikutus kehityksen etenemiseen. Varmisteleva ja varovainen vauva voi kypsytellä taitoja paljon pidempään kuin äkkipikaisempi rohkelikko.

Yksittäisen taidon viivästyminen ei kerro vielä paljoakaan vauvan kokonaiskehityksestä. Lapsen kasvua ja kehitystä pitää aina arvioida kokonaisuutena, ei vain jonkin yksittäisen taidon mukaan. Tästä poikkeuksen muodostavat aistitoimintojen poikkeavuudet (näkö ja kuulo). Jos näissä todetaan poikkeavuutta, ohjataan vauva tarkempiin selvityksiin, jotta hän saa tarvittavan tuen. Normaalissa neuvolan seurannassa arvioidaan muutoinkin lasta kokonaisuutena ja todetaan tutkimusten ja testien avulla erilaiset neurologiset sairaudet tai poikkeamat.

Jos vanhemmalla kuitenkin herää huoli vauvan kehityksestä on se jo itsessään riittävä syy hakea apua. Uskalla siis rohkeasti puhua kaikista huolistasi neuvolassa. Tarvittaessa sieltä ohjataan lasten kehitykseen perehtyneen fysioterapeutin arvioon sekä ohjaukseen.

Milloin vauva tarvitsee apua sensomotorisen kehityksen tueksi?

Joskus kehityksen viivästymisen syynä on jokin sairaus tai oireyhtymä, joka on tunnistettu jo ennen syntymää tai havaitaan vasta myöhemmin. Joskus motoristen taitojen poikkeaminen johtuu lievemmästä ongelmasta, kuten vauvan varovaisuudesta tai siitä ettei tällä ole ollut tilaisuutta harjoitella taitojaan. Joka tapauksessa tällöin vauvan kehitystä seurataan tarkemmin ja lasten fysioterapeutit ohjaavat vanhemmille tarvittavia harjoituksia. Osa harjoituksista voi olla samoja kuin tässä oppaassa.