Vihurirokkorokote kehitettiin jo 1960-luvun alkupuolella. Ennen rokotuksia 80–90 % aikuisväestöstä oli saanut tartunnan lapsuudessa. Rokotusten jälkeen tauti on lähes hävinnyt maastamme. Harvinaiset tartunnat on saatu maista, joissa vihurirokkoa edelleen esiintyy. Vuosina 2016–2018 ei Suomessa todettu yhtään vihurirokkoa. Vuonna 2015 tauti todettiin neljällä työtoveruksella, jotka olivat syntyneet ennen yleisten rokotusten aloittamista, sekä yhdellä ulkomailla sairastuneella raskaana olevalla. Lapsi syntyi viruksen vammauttamana. EU:n alueella vihurirokko on harvinainen mutta Aasiassa ja erityisesti Indonesiassa, Intiassa ja Kiinassa se on edelleen tavallinen lastentauti.
Tartuntapa on pisaratartunta, eli tartunta saadaan virusta kantavan henkilön hengitysteistä syntyvistä pienistä pisaroista ilman välityksellä. Sairastunut on tartuttava jo pari päivää ennen hengitystieoireiden tai ihottuman ilmaantumista ja tartuttaa noin viikon. Taudin itämisaika on kaksi viikkoa (14–18 päivää).
Vihurirokon oireet
Vihurirokon oireet ovat suhteellisen lieviä: kuumetta, limakalvojen ärsytysoireita ja imusolmukkeiden turvotusta. Tyypillinen hento ihottuma alkaa yleensä useita päiviä kuumeen jälkeen. Se alkaa pään alueelta ja leviää vartalolta raajoihin. Ihottuma häviää nopeasti, joskus jo samana päivänä kuin on ilmestynytkin. Vihurirokon ja tuhkarokon erottaa siitä, että tuhkarokossa ihottumaläiskät yhdistyvät suuremmiksi alueiksi ja pysyvät pitempään.
Vihurirokkoon sairastuneilla on yleisesti myös niveltulehduksia. Niveloireet ilmaantuvat yleensä yhtä aikaa ihottuman kanssa. Tauti paranee itsestään muutamassa päivässä ja niveloireetkin parissa viikossa.
Kun raskaana oleva nainen saa vihurirokon, virus kulkeutuu veriteitse sikiöön. Virus lisääntyy sikiössä ja voi aiheuttaa kehittyvien elinten vaurioita. Sikiölle haitallisin aika on raskauden 16 ensimmäistä viikkoa. Äidin tuolloin sairastama vihurirokko aiheuttaa joka kymmenennelle lapselle jonkinasteisen vaurion. Yleisimpiä ovat kuulo- ja silmävauriot sekä sydänvika. Tällöin voidaan joutua harkitsemaan raskauden keskeytystä.
Vihurirokon toteaminen
Tauti voidaan yleensä tunnistaa tyypillisestä ihottumastaan.
Se voidaan todeta myös veren vasta-ainemäärityksellä tai osoittamalla viruksen perimää geeninmonistustestillä veri-, sylki-, tai virtsanäytteestä.
Vihurirokon ehkäisy
Vihurirokkoon on olemassa tehokas rokote, joka annetaan yhdessä tuhkarokko ja sikotautirokotteen (ns. MPR-rokote) kanssa 12 – 18 kuukauden iässä. Tämä rokote on ollut kansallisessa rokotusohjelmassa vuodesta 1975 alkaen. Vihurirokkoa esiintyy edelleen muualla maailmalla, joten rokottamattomilla raskaana olevilla naisilla on riski saada tartunta matkailun yhteydessä.
