Yleistä
Pogostantauti eli nivelrokko on erityisesti loppukesästä ja alkusyksystä esiintyvä virusinfektio. Sen ajoittumisesta tulee ruotsinkielinen nimi "augusti-september sjukan". Pogostantaudin tyypilliseen taudinkuvaan kuuluvat laaja punapilkkuinen ihottuma ja suurten nivelten kivut. Taudin aiheuttava Sindbis-virus esiintyy luontaisesti linnuissa. Ihmiseen viruksen levittävät loppukesän hyttyset (erityisesti Culex-suvun).Pogosta on nimitys Ilomantsin kirkonkylälle, jossa Suomen ensimmäinen pogostantaudin epidemia todettiin 1970-luvulla.
Pogostantaudin esiintyminen
Pogostantautia esiintyy laajalti Suomessa, eniten Itä- ja Keski-Suomessa. Sitä tavataan myös Ruotsissa ja Venäjän Karjalassa. Suomessa 5 %:lla, huippualueella Ilomantsissa jopa 40 %:lla, aikuisväestöstä on pogostantaudin vasta-aineita merkkinä aiemmasta infektiosta. Suurin osa niistä, joilla on vasta-aineita, ei tiedä sairastaneensa tautia. Tautitapausten määrä vaihtelee suuresti vuosittain. Tavallisina vuosina tapauksia todetaan muutamia kymmeniä, huippuvuosina useita satoja (esim. vuonna 2021 yli 500). Sairastuneista valtaosa on työikäisiä, Lapsilla tauti on harvinaisempi.
Pogostantaudin oireet
Suurin osa tartunnoista on oireettomia tai luo niin lievän taudin, ettei siihen kiinnitetä huomiota. Oireet alkavat noin viikon kuluttua tartuttavasta hyttysen pistosta. Vartalolle ja raajoihin ilmaantuu ihosta koholla olevia pieniä punaisia näppyjä (kuva ). Osa näpyistä voi muuttua pieniksi vesikelloiksi. Niveloireet alkavat joko samaan aikaan ihottuman kanssa tai muutamia päiviä myöhemmin. Nivelistä yleisimmin kipeytyvät nilkat, polvet, ranteet ja sormien pikkunivelet.
Pogostantauti eli nivelrokko. Pogostantauti eli nivelrokko leviää syyskesäisin . Hyttysten levittämä alfavirus (Sindbis-virus) aiheuttaa muutamaksi päiväksi pienipunapilkkuisen, vähäoireisen ihottuman. Niveloireina ilmenee tyypillisesti liikearkuutta, särkyä ja turvotusta. Niveloireet voivat pitkittyä.
Alkuvaiheessa voi esiintyä muutaman päivän ajan myös kuumetta ja imusolmukkeiden turpoamista. Ihottuma häviää yleensä viikon kuluessa, mutta nivelkivut saattavat jatkua useita viikkoja. Joka neljännellä on jonkinlaisia nivelkipuja vielä parin vuoden kuluttua. Nivelreumaan liittyvä kudostyyppi altistaa oireiselle pogostantaudille. Reumataudille tyypillisiä nivelten pysyviä vaurioita ei kuitenkaan kehity.
Taudin voi sairastaa vain kerran, koska läpikäyty infektio antaa elinikäisen suojan. Tauti voi muistuttaa parvorokkoa, vihurirokkoa tai epätyypillistä mononukleoosia ja nivelkipujen pitkittyessä myös reumatauteja (ks. Nivelreuma ja Nivelreuma lapsella).
Pogostantaudin toteaminen
Kun paikkakunnalla on epidemia, lääkärit ja potilaat itsekin voivat tunnistaa taudin yksinomaan sen tyypillisistä oireista. Varma diagnoosi saadaan vasta-ainetestillä. Veressä on yleensä (IgM-luokan) vasta-aineita jo taudin alkupäivinä, jolloin yksi veritesti on riittävä. Joskus tarvitaan uusi testi viikkoa myöhemmin. Jos sekin on negatiivinen, kyseessä ei ole pogostantauti.
Pogostantaudin hoito ja ehkäisy
Tautiin ei ole parantavaa hoitoa tai ehkäisevää rokotetta. Nivelkipuja ja kuumetta voidaan lievittää tulehduskipulääkkeillä. Hyttysten pistojen välttäminen loppukesällä, erityisesti elo–syyskuussa, on ainoa suojautumiskeino, ja epidemiavuosina ja epidemiapaikkakunnilla siihen kannattaa erityisesti pyrkiä.
Kirjallisuutta
- Olli Vapalahti. Alfavirukset ja pogostantauti. Kirjassa: Heikkinen T, Järvinen A, Meri S, ym. toim. Mikrobiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2020.
