Yli puolella migreeniä potevista naisista kuukautiset ovat jossain elämänvaiheessa laukaisseet migreenikohtauksen. Useimmilla migreenikohtauksia esiintyy myös muissa kuukautiskierron vaiheissa. Alle10 % potee pelkästään kuukautismigreeniä.
Kuukautismigreenin syyt
Todennäköisimpänä ja tärkeimpänä kuukautismigreeniä laukaisevana tekijänä pidetään veren estrogeenitason laskua. Estrogeenitason laskun ohella kuukautismigreenin syyksi arvellaan kohdun limakalvovuodossa vapautuvia tulehdusvälittäjäaineita, prostaglandiineja.
Kuukautismigreenin tunnistaminen
Kuukautismigreenin olemassaolon voi päätellä seuraamalla migreenin ja kuukautisten yhteyttä kalenterista tai päänsärkypäiväkirjasta. Kuukautismigreeni näyttäytyy kuukausittain toistuvana, pitkittyvänä, 3−5 vuorokautta kestävänä ryvästymänä ja runsaana kipulääkkeen käyttönä.
Yhdistelmäehkäisyä tai keltarauhashormoniehkäisyä käyttävillä naisilla kuukautismigreeni ilmenee pilleritaukojen aikana. Hormonikerukka ei vaikuta hormonitoimintaan, joten vuodottomalla hormonikierukan käyttäjällä esiintyvä kuukautismigreeni näkyy vain päänsärkykalenterissa säännöllisesti toistuvina pitkinä migreenijaksoina.
Seuranta auttaa ennakoimaan seuraavaa kuukautismigreenijaksoa ja voi auttaa lääkityksen ajoituksessa. Seurannan avulla saadaan myös käsitys hoidon onnistumisesta. Seurannassa päiväkirjaan merkitaan kuukautisten alkamispäivä ja kaikki päänsärkypäivät sekä käytetyt kohtauslääkkeet, niiden annosteluajankohta ja teho. Päänsärkypäiväkirja löytyy internetistä esimerkiksi Suomen Migreeniyhdistyksen sivuilta: https://migreeni.org/tietoa/materiaalia-tueksi/paansarkypaivakirja/.
Kuukautismigreenin hoito
Kuukautismigreenin piirteenä on pahimmillaan vuorokausia kestävä työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen. Jaksojen toistuessa tarvitaan tehokasta lääkehoitoa.
Lyhyen kohtausestohoidon tavoitteena on estää migreenioireiden alkaminen ja uusiutuminen kipuvuorokauden ja kipujakson aikana. Tällaisella vuorokausia kestävällä kohtausestohoidolla pyritään hallitsemaan kipua, pahoinvointia ja unen laatua sekä ylläpitämään toimintakykyä.
Kohtauslääkkeenä käytetään Käypä hoito -ohjeistuksen mukaista annosta tulehduskipulääkettä tai parasetamolia. Tulehduskipulääkettä (esim. ibu- tai ketoprofeeni) annostellaan kahdesta neljään kertaan päivässä, erillisesti sovitun annoksen mukaan. Tulehduskipulääkkeen etuna ovat kuukautiskipujen lievitys ja vuodon väheneminen. Tulehduskipulääkkeiden käyttöä voivat rajoittaa ruoansulatuskanavan oireet tai allergiat.
Toinen vaihtoehto on migreenin täsmälääkkeen eli triptaanin käyttö. Pitkävaikutteisimpia triptaaneja (nara-ja frovatriptaania, vaikutusajat 6 ja 25 tuntia) annostellaan kahdesti vuorokaudessa. Pitkävaikutteinen frovatriptaani on kuukautismigreenitutkimuksissa osoittautunut joillain potilailla toimivaksi, hyvin siedetyksi ja turvalliseksi hoitovaihtoehdoksi, kun se annostellaan riittävän varhain ja kahdesti vuorokaudessa.
Tulehduskipulääkkeen ja triptaanin yhdistelmä tai yhdistelmävalmisteen käyttö lisää tutkimusten mukaan molempien tehoa, ja lääkitykseen voi ja kannattaa liittää tarvittaessa pahoinvointilääke. Kuukautismigreenin estohoito näillä lääkkeillä pyritään aloittamaan 1–2 päivää ennen odotettua kipujaksoa, ja viimeistään heti kun päänsärky on tunnistettu migreeniksi, ja hoito jatkuu säännöllisenä 3–5 vuorokautta.
Lääkepäänsäryn kehittymistä tai sen riskiä kannattaa seurata päänsärkypäiväkirjan avulla. Triptaaneja ei suosituksen mukaan saa käyttää säännöllisesti yli 9 päivänä kuukaudessa eikä tulehduskipulääkkeitä yli 14 päivänä kuukaudessa..Migreenilääkityksestä, hoidon tavoitteista ja seurannasta on sovittava hoitavan lääkärin kanssa.
Normaalissa ja säännöllisessä kuukautiskierrossa estrogeenilisän käyttö joko laastarin tai geelin muodossa voi hillitä estrogeenitason laskua kierron loppuvaiheessa. Hoitoaika on lyhyt, viikon pituinen, ja se alkaa 3 vuorokautta ennen odotettua vuodon alkua. Hoidon teho on vaihteleva. Koska tällaiseen estrogeenin käyttöön liittyy rajoituksia, on hoidosta päätettävä gynekologin vastaanotolla.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttö estää munasolun irtoamista (ovulaatiota), ja niiden käyttöön liittyy tasainen estrogeenipitoisuus. Valmisteiden käyttö tauottomana näyttäisi lievittävän parhaiten kuukautismigreeniä. Myös tauottomasta keltarauhashormoniehkäisyvalmisteen käytöstä on saatu hyviä hoitovasteita. Aurattomia migreenejä potevien hoidossa yhdistelmäehkäisyvalmisteen käyttö on mahdollista ja hoidosta vastaa gynekologi. Aurallisessa migreenissä estrogeenia sisältäviä yhdistelmävalmisteita ei saa käyttää.
Hormonikierukan käytöllä tai kohdun poistolla ei ole saavutettu merkittävää vaikutusta estrogeenitason laskusta johtuvaan kuukautismigreeniin. Keltarauhashormonia (levonorgestreeliä) sisältävä hormonikierukka on kuitenkin yli 35-vuotiaalle migreeniä sairastavalle sopiva ehkäisymenetelmä, jonka lisäeduiksi on mainittu vuotojen niukkeneminen ja kuukautiskipujen väheneminen.
Migreenin uusien ja vanhojen estolääkkeiden, kuten CGRP-monoklonaalisten vasta-aineiden, gepanttien, beetasalpaajien, epilepsialääkkeiden ja kipukynnystä nostavien mielialalääkkeiden, käyttö ei ole mielekästä, jos potilas kärsii ainoastaan kuukautismigreenistä. Toimivan estolääkityksen tiedetään kuitenkin vähentävän merkittävästi muita migreenejä kuin puhdasta kuukautismigreeniä, joka jää yleensä viimeiseksi hoitohaasteeksi.
Kuukautismigreenin lääkkeetön hoito
Lääkkeettömistä hoidoista kokemuksellista tietoa on saatu esimerkiksi rentoutusharjoitteista, akupunktiosta, kylmän tai kuuman helpottavista vaikutuksista ja unen laadun parantamisesta. Kuukautisia edeltävien eli premenstruaalisten oireiden ja stressin hallinnassa käyttäytymisterapiat, psykologinen tuki ja rentoutusharjoitukset auttavat useita.
Migreeni, ja erityisesti kuukautismigreeni, on kuitenkin tahdosta riippumaton ilmiö, joka voi ilmetä muiden laukaisevien tekijöiden tai altisteiden välttämisestä huolimatta. Ennaltaehkäisevät tai lääkkeettömät hoidot eivät aina auta riittävästi, vaikka ne lievittäisivätkin kipua ja monia liitännäisoireita. Toimintakykyä haittaavan kuukautismigreenin hoitona suositellaan tehokasta kivunlievitystä.
Kirjallisuutta
- Migreeni. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 26.03.2024).
- Sumelahti M-L. Migreeni. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 28.2.2022.