Päätäi (latinaksi Pediculus humanus var capitis) on tuskin silmällä nähtävä, 2–3 mm:n pituinen, läpikuultava siivetön hyönteinen, joka asustaa tukassa. Eniten sitä löytyy korvien takaa ja niskasta. (kuva ). Täin munia, saivareita, näkee toisinaan myös kulmakarvoissa ja silmäripsissä.

Kuva

Päätäi. Päätäi huomattavasti suurennettuna, suuri takaruumis ei kokonaan ole mahtunut kuvaan. Täin pituus on luonnossa 2–3 mm.

Naaras elää noin kuukauden ja munii sinä aikana satakunta munaa. Munat se kiinnittää hiusten tyveen. Ne ovat tiukasti kiinni hiuksessa eivätkä liiku hilseen tavoin. Munat näkyvät vaaleanrusehtavina, mannaryynimäisinä, vajaan millimetrin pituisina saivareina (kuva ). Ne kuoriutuvat noin 7–12 päivän kuluttua, jos ne saavat olla lähellä ruumiinlämpöä. Lisääntymiskykyisiä niistä tulee kuoriutumisen jälkeen noin 8–9 päivän kuluttua. Tyhjä, valkea munankuori jää paikalleen, joskus kuukausiksikin. Se siirtyy ulommas päänahasta hiuskasvun myötä (noin 1 cm:n kuukaudessa). Kehon ulkopuolelle joutuessaan aikuinen täi kuolee yleensä parissa päivässä. Täin munat voivat selviytyä ilman ihmisen lämpöä noin 10 päivää.

Kuva

Täin munia eli saivareita. Täin munat näkyvät hiuksissa hyvässä valaistuksessa vaaleina, tuskin millimetrin läpimittaisina nystyinä.

Päätäin leviäminen

Päätäi voi tulla kenelle tahansa, eikä sen löytyminen ole merkki huonosta hygieniasta. Pieniä päätäiepidemioita on melko usein kouluissa ja päiväkodeissa. Täit siirtyvät ihmisestä toiseen läheisessä kanssakäymisessä esimerkiksi lasten leikeissä. Ne leviävät myös päähineen, hiusharjan tai kamman välityksellä.

Päätäi ei lennä eikä hypi. Se ei myöskään tartu kotieläinten turkin välityksellä.

Päätäin aiheuttamat oireet

Päätäi puree hiuspohjaan, ja puremat aiheuttavat yleensä kutinaa. Puremajäljet ovat pistemäisiä, ja ne punoittavat selvästi. Raapiessa päänahkaan tulee helposti bakteeri-infektio, märkärupi. Tartunta voi olla myös täysin oireeton. Joskus kutina jatkuu pitkään onnistuneen hoidon jälkeenkin.

Päätäiden ei ole todettu levittävän muita tauteja.

Päätäitartunnan toteaminen

Päätäin voi nähdä silmin tarkastellen. Myös saivareiden toteaminen lähellä päänahkaa riittää päätäidiagnoosiin. Saivareet voi erottaa hilseestä siten, että ne ovat tiukasti kiinni hiuksessa. Pelkästään ulompana hiuksessa kiinni oleva tyhjä munankuori ei sen sijaan tarkoita päätäitartuntaa, koska ne voivat pysyä hiuksissa kiinni useita kuukausia.

Päätäin ja saivareiden etsimisessä käytetään apuna tiheäpiikkistä täikampaa, jolla hiukset kammataan tyvestä latvaan. Hiukset käydään systemaattisesti läpi hyvässä valossa koko pään alueelta kahdesti joka kampauskerralla. Kampaamista helpottaa, kun sen tekee pesun jälkeen hiusten ollessa vielä kosteat ja kun hiuksiin on pesun yhteydessä käytetty hiustenhoitoainetta.

Päätäitartunnan itsehoito

Hoito on aloitettava välittömästi päätäin toteamisen jälkeen, koska päätäi lisääntyy nopeasti. Tartuntakierteen ripeä katkaisu on tärkeää. Kaikki tartunnan saaneet kannattaa hoitaa samaan aikaan.

Kaikkien perheenjäsenten hiukset on tarkistettava huolellisesti. Kaikkia perheessä ei tarvitse hoitaa automaattisesti, vaan ainoastaan tartunnan saaneet. Joskus suositellaan kuitenkin samassa sängyssä nukkuvien hoitoa, vaikka tartuntaa ei huomattaisi. Apteekista saatavia hoitovalmisteita on useita erilaisia. Suomessa hoitovalmisteet sisältävät permetriiniä tai täitä mekaanisesti tukehduttavia aineita. Tärkeää on lukea käytettävän valmisteen hoito-ohjeet ja toimia niiden mukaan huolellisesti. Useilla valmisteilla hoito on tarpeen uusia 7–10 päivän kuluttua.

Lisäksi suositellaan kampaamista tiheäpiikkisellä täikammalla. Hiukset kostutetaan ja käsitellään hiustenhoitoaineella, jotta hius on kammatessa takuton. Kampaaminen tehdään alue kerrallaan aivan hiuksen tyvestä. Kampa kuivataan paperiin jokaisen vedon jälkeen, jotta kamman mukana irronneet päätäit eivät kulkeudu takaisin hiuksiin. Koko pää kammataan kaksi kertaa jokaisella kampauskerralla. Kampaaminen kannattaa toistaa useita kertoja kahden viikon ajan hoidon tehon varmistamiseksi. Mikäli täitä todetaan vielä tämän jälkeen kannattaa hoito uusia toisella apteekin hoitovalmisteella.

Suurta siivousta kotona ei tarvita, koska täit kuolevat nopeasti kehon ulkopuolella. Päähän kosketuksessa olevat asiat, kuten hiusharjat, pipot ja tyynyliinat, kannattaa kuitenkin pestä tai poistaa käytöstä joksikin aikaa. Täit kuolevat viidessä minuutissa yli 55 celsiusasteen lämpötilassa. Koska täin munat voivat säilyä kehon ulkopuolella kymmenenkin päivää, suositellaan joskus laittamaan pariksi viikoksi pois käytöstä sellaiset tavarat, joita ei voi pestä. Näin tarttuminen on hyvin epätodennäköistä ja yleensä suositus kahden päivän välttämisestä riittää. Eläimet eivät levitä täitä, eivätkä ne saa tartuntaa ihmisiltä.

Päätäitartunnan ehkäisy

Tartunnasta on ilmoitettava heti päiväkotiin, kouluun ja kavereiden vanhemmille, jotta täit eivät tartu toisiin lapsiin ja toisaalta, etteivät ne palaudu jo hoidettuihin uudelleen. Päiväkodista tai koulusta ei tarvitse olla poissa, kunhan hoito on aloitettu. Tiedossa olevan epidemian aikana hiuksia kannattaa tarkkailla ja hoitaa tartunnan saaneet välittömästi, jolloin ehkäistään tarttuminen muihin perheenjäseniin.

Pipot ja kaulaliinat pidetään varmuuden vuoksi oman takin hihassa. Toisille ei kannata myöskään lainata hiuksiin koskettavia asioita, kuten pipoja, hiusnauhoja tai kampoja. Jos tietää vuodevaatteiden, vaatteiden tai pehmolelujen olleen kontaktissa tartunnan saaneeseen, kannattaa ne pestä pesukoneessa.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin hakeudutaan, jos itsehoito on toteutettu huolella eikä se ole auttanut tai jos mahdollisen raapimisen seurauksena tullutta märkärupea ei saada hoidettua itsehoidolla. Tyhjiä, valkeita munankuoria voi jäädä paikalleen hiuksiin joskus kuukausiksi, eivätkä ne ole merkki hoidon epäonnistumisesta. Lääkäri voi käyttää hoitokeinoja myös reseptilääke ivermektiiniä.

Kirjallisuutta

  1. Guenther LCC. Pediculosis and Pthiriasis (Lice Infestation). Medscape [online; vaatii kirjautumisen]. Päivitetty 15.2.2023.
  2. DynaMed [Internet]. Ipswich (MA): EBSCO Information Services. 1995 - . Record No.T116514,Head Lice. Available from https://www.dynamed.com/topics/dmp~AN~T116514. [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Päivitetty 27.10.2023.
  3. Nolt D, Moore S, Yan AC, ym. Head Lice. Pediatrics 2022;150(4): PMID: 36156158
  4. Autio P. Päätäit ja satiaiset. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 12.10.2021.
  5. Stevenson B, Tesfaye W, Christenson J, ym. Comparative efficacy and safety of interventions for treating head lice: a protocol for systematic review and network meta-analysis. BMJ Paediatr Open 2021;5(1):e001129 PMID: 34041368
  6. Mumcuoglu KY, Pollack RJ, Reed DL, ym. International recommendations for an effective control of head louse infestations. Int J Dermatol 2021;60(3):272-280 PMID: 32767380