Tässä artikkelissa käsitellään käsihygieniaa ja suojaimien käyttöä sairaaloiden ulkopuolella erityisesti virusten aiheuttaminen hengitystieinfektioiden näkökulmasta. Hyvällä käsihygienialla on merkitystä myös muita tarttuvia tauteja aiheuttavien mikrobien torjunnassa (esim. norovirus).

Hengitystievirukset tarttuvat hengitysteistä erittyvien pisaroiden välityksellä, erityisesti yskimisen ja aivastelun, mutta myös puhumisen kautta sekä kosketuksen ja pintojen välityksellä.

Käsihygienia

Käsihygienia tarkoittaa käsien pesemistä saippualla ja vedellä tai käsien desinfiointia mikrobeja tappavalla alkoholihuuhteella. Tutkimusten mukaan ihmiset koskettelevat huomaamatta kasvojensa aluetta, suuta, silmiä tai nenää, keskimäärin muutaman minuutin välein. Näin niissä mahdollisesti olevat virukset voivat päästä limakalvoille ja aiheuttaa tartunnan.

Käsienpesu

Käsienpesun tehtävä on poistaa mikrobit käsien iholta. Tehokas pesu suoritetaan vedellä ja tavallisella saippualla hieromalla käsiä noin 15 sekunnin ajan (ks. THL:n ohjevideo). Erityistä huomiota on kiinnitettävä sormenpäihin.

Saippua toimii lian irrottajana. Osassa saippuoita on myös desinfioivia aineita, mutta ne eivät ole puhtauden kannalta tarpeen. Käsien kuivaaminen pesun jälkeen parantaa lian poistamista. Oikein tehtynä käsien pesu on joissain tutkimuksissa ollut tehokkaampi mikrobien poistaja kuin käsien desinfiointi.

Käsien desinfektio

Käsidesinfektio oikein suoritettuna on myös tehokas tapa mikrobien tappamiseen. Mukana kulkevasta pienestä pullosta alkoholipitoista desinfektioaineainetta voidaan käyttää silloinkin, kun pesuun ei ole mahdollisuutta.

Käsien desinfektiossa otetaan melko runsaasti (kahvilusikallinen) alkoholipitoista käsihuuhdetta käsiin ja se hierotaan ympäriinsä käsien iholle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sormenpäihin. Kädet hierotaan kuiviksi. Huuhteessa on yleensä mukana myös ihoa hoitavaa ainetta, esimerkiksi glyserolia.

Desinfektioaine ei toimi tehokkaasti, jos käsissä on likaa. Siten sitä tulisi käyttää ainoastaan puhtaisiin käsiin tai käsiin, joilla on kosketeltu vain kuivalta ja puhtaalta näyttäviä pintoja, kuten ovenkahvaa, kaiteita, valokatkaisinta, näppäimistöä tai niihin verrattavia kohteita.

Käsien ihon kunto

Käsien ihon kunto vaikuttaa mikrobien leviämiseen käsien välityksellä. Huonokuntoiseen ja rikkinäiseen ihoon mikrobit tarttuvat helpommin, joten käsien ihosta on syytä huolehtia ja rasvata tarvittaessa, erityisesti talviaikaan. Käsien pesu vedellä ja saippualla kuivattaa ihoa enemmän kuin käsihuuhteen käyttö.

Suu-nenäsuojaimet ja visiirit

Ilmateitse tapahtuvien mikrobitartuntojen estämiseen tarkoitettuja suojaimia on useita tyyppejä, ne antavat eritasoisen suojan ja niillä on kullakin omat käyttöaiheensa (ks. Taulukko Erilaisia keinoja estää hengitysteistä syntyviä tartuntoja). Kirurgiset suu-nenäsuojaimet on tarkoitettu yleensä hengitystie-eriteroiskeiden ja pisaroiden leviämisen estämiseen. Niitä käytetään yleisesti sairaaloissa suojaamaan henkilökuntaa. Tiiviimpiä maskeja kutsutaan hengityksensuojaimiksi ja ne suodattavat viruksia hengitettävästä ilmasta kirurgisia suu-nenäsuojaimia paremmin.

Sekä kirurgiset suu-nenäsuojaimet että hengityksensuojaimet on tärkeää asettaa tiiviisti kasvoille. Suojaimen tiivis asettaminen ei ole helppoa, ja tekniikka riippuu suojaimen mallista. Pakkauksissa on yleensä pukemisohje. Toinen ongelma on se, että suojain hankaa tai ärsyttää ihoa ja sitä tulee kosketeltua. Silloin siihen jääneet mikrobit siirtyvät käsiin. Erityisesti tätä tapahtuu suojainta poistettaessa. Käsien pesu tai desinfiointi ennen suojaimeen koskemista ja sen poiston jälkeen on tärkeää.

Kasvojen eteen laitettava avonainen visiiri antaa käyttäjälleen huonoimman suojan ilmassa olevilta viruksilta, mutta toiminee jossain määrin roiskesuojana ympäristölle. Näiden suojatehosta ei ole tutkimusnäyttöä.

Katso video kertakäyttöisen suunenäsuojaimen oikeaoppisesta pukemisesta ja riisumisesta tästä.

Suojaimet on lähes aina tarkoitettu kertakäyttöisiksi. Niiden siirtäminen kaulalle ja takaisin kasvoille tai käyttäminen uudestaan aiheuttaa riskin mikrobien tarttumisesta käsiin. Edestakainen siirtely vaatisi siten jatkuvaa käsien pesua tai desinfiointia.

Suojainta voidaan käyttää myös hengitystieinfektio-oireisella ympäristön suojelemiseen. Tämä on kuitenkin usein tukalaa infektion aikana.

Taulukko 1. Erilaisia keinoja estää hengitysteistä syntyviä tartuntoja
Väline Ominaisuudet ja käyttö Vaikutus
Kirurginen suu-nenäsuojain
  • Useimmiten paperinen,useampi kerros, jossa välissä suojaava kerros
  • Käytettäessä on aina peitettävä sekä sieraimet että suu
  • Estää isoja pisaroita, ei ilmatartuntaa eli aerosolitartuntaa.
  • Aina kertakäyttöinen
  • Käytön jälkeen kädet on pestävä/desinfioitava.
  • Suojaa jonkin verran sekä käyttäjää että ympäristöä lähikontaktissa ja tehokkaimmin suojaa isojen pisaroiden aiheuttamalta tartunnalta.
Hengityksensuojain
  • Käytetään pääasiassa sairaaloissa
  • Yleensä luokiteltu ns. FFP-luokkiin (FFP = filtering facepiece): FFP2:n suojausteho on 95 % ja FFP3:n 98 % sisäänhengitysilmasta.
  • Useimmiten ”koppa”-mallisia
  • Aina henkilökohtainen ja kertakäyttöinen
  • Melko kallis
  • Jos suojaimessa on uloshengitysventtiili, se ei suojaa ympäristöä vaan ainoastaan maskin käyttäjää.
  • Voi aiheuttaa ongelmia, jos käyttäjällä on infektio tai hengitysvaikeuksia muusta syystä.

Suojakäsineet

Suojakäsineiden tarkoitus on estää käsien tahriintumista (kontaminoitumista) kosketeltaessa kohdetta, jossa on tauteja aiheuttavia bakteereita tai viruksia. Niitä ei yleensä tarvita sairaaloiden ulkopuolella infektioiden estämiseen. Lähinnä niillä voidaan estää käsien likaantumista.

Lisätietoa

Infektioiden tartunta, taudin synty ja leviäminen