Yleistä

Monet lapset sairastavat koronavirusinfektion oireettomana tai varsin lieväoireisena, joten tarkkoja lukuja esiintyvyydestä ei ole olemassa.

Varmaa syytä lasten lievempään tautiin ei tiedetä. On esitetty, että lapsilla ensilinjan infektiopuolustus (innate immunity) toimisi tehokkaammin kuin aikuisilla ja että tulehdushormonien (sytokiinien) erittyminen olisi niukempaa ja elimistön tulehdusreaktio siten lievempi. Myös lapsen iällä voi olla merkitystä siten, että nuorimmat lapset sairastavat oireisen taudin harvemmin kuin vanhemmat lapset ja nuoret.

Vastasyntyneillä ja pienillä imeväisillä oireisen taudin riski on erittäin pieni mutta ei täysin olematon. Viruksen tarttuminen raskaana olevasta naisesta sikiöön on mahdollista mutta hyvin harvinaista eikä viruksen tiedetä aiheuttavan epämuodostumia tai keskenmenoja. Tartunnan saaneen vastasyntyneen oireet ovat yleensä lieviä.

Koronavirusta on todettu myös rintamaidossa sekä äidin rinnan iholta otetuissa näytteissä. Imetys on kuitenkin sallittua ja suositeltavaa. Maailman terveysjärjestö (WHO) suositteleekin rintaruokinnan aloittamista ja jatkamista myös silloin, kun äidillä on todettu tai epäilty koronavirusinfektio.

Koronavirustartunta

Koronaviruksen tarttuminen tapahtuu yleensä ilmateitse ja harvemmin kosketustartuntana (kädet, eritteet, infektoituneet pinnat). Koronavirusinfektion itämisaika on lapsillakin ollut noin 3–5 vuorokautta. Tartuttavuus alkaa pari päivää ennen oireita. Virusta on todettavissa nenän limakalvolla, nielussa, syljessä, veressä, virtsassa ja ulosteissa. Viruseritys on suurimmillaan oireiden alkaessa ja päättyy oireiden helpotuttua. Koronavirusta tai sen genomia voi esiintyä ulosteessa hengitystieoireiden jo helpotuttua. Tartuttavuus on kuitenkin tällöin jo pienentynyt. Viikon kuluttua tartunnan saamisesta tartuttavuus lienee jo hyvin vähäistä.

Koronavirusinfektion oireet lapsilla

Laajimmassa julkaistussa meta-analyysissa, eli useiden eri tutkimusten tuloksia kokoavassa katsauksessa, lapsilla oireita esiintyi seuraavasti: kuume 56 %, hengitystieoireet 57 %, oireettomat 21 %, suolisto-oireet 14 % ja hermosto-oireet 7 %. Tässä yli 11 000 lapsen joukossa tauti arvioitiin vaikeaksi 3 %:lla. Kuolleisuus oli hyvin pieni (< 0,3 %). Eri maista saadut tulokset ovat olleet hyvin samantapaisia.

Yksittäisten oireiden kirjo on laaja:

• Kuume
• Kuiva tai limainen yskä
• Hengenahdistus
• Nuha
• Nenän tukkoisuus
• Nielukipu
• Pahoinvointi
• Oksentelu
• Vatsakipu
• Huono ruokahalu
• Ripuli
• Päänsärky
• Väsymys
• Ihottuma
• Lihaskipu
• Hajuastin häviäminen

Oireiden esiintyvyys on pienillä ja isommilla lapsilla jokseenkin samanlainen.

Verrattaessa koronaviruksen ja muiden hengitystievirusten aiheuttamia oireita toisiinsa, todettiin koronaryhmässä enemmän väsymystä (22 % ja 2 %) ja hajuaistin heikentymistä (11 % ja 0 %).

Koronainfektiota ei kuitenkaan voida erottaa oireiden perusteella muiden virusten aiheuttamista infektioista. Koronaviruksen ohella lapsilla voi olla myös samanaikainen toinen infektio, kuten RSV tai rinovirusinfektio.

MIS-C-oireyhtymä

Pienelle osalle yleensä isommista lapsista ja nuorista voi kehittyä noin 4 viikkoa akuutin vaiheen jälkeen yleinen tulehdusreaktio eli MIS-C-oireyhtymä. Lapsella todetaan tällöin korkea kuume, silmän sidekalvotulehdusta (punoittavat silmät), rikkoumia huulissa ja suun limakalvolla, punoittava ja turpea kieli (mansikkakieli), imusolmukesuurentumia kaulalla, suolisto-oireita sekä ihottumaa (käsien ja jalkojen punoitusta, ihon hilseilyä). Useimmat MIS-C-potilaat ovat aiemmin olleet terveitä. MIS-C-epäily edellyttää aina pikaista lääkärin arviota ja usein sairaalahoitoa. Osa potilaista tarvitsee tehostettua hoitoa ja valvontaa alhaisen verenpaineen vuoksi. MIS-C johtaa hyvin harvoin potilaan menehtymiseen. Suomessa on todettu yksittäisiä MIS-C-tapauksia, ja sairastuneiden ennuste on ollut hyvä.

Pitkittyneet koronavirusinfektion oireet

Valtaosa oireisista lapsipotilaista toipuu koronainfektiosta parissa viikossa. On kuitenkin havaittu, että pienellä osalla lapsista esiintyy oireita vielä viikkoja sairastumisen jälkeen. Tällaisia infektion jälkeisiä oireita tavataan myös muiden virusinfektioiden jälkeen. Nämä oireet ovat usein melko lieviä ja kovin vaihtelevia. Niihin kuuluvat muun muassa hajuaistin menetys, vatsavaivat, pahoinvointi, huimaus, väsymys, kouristukset, päänsärky, lihaskivut ja ruokahaluttomuus. Kaikkiaan jälkitautien oireiden kirjo on moninainen ja valtaosalla ne häviävät ajan myötä.

Milloin hoitoon?

Jos lapsi on hyväkuntoinen ja epäillään koronavirusinfektiota altistuksen tai lapsen oireiden perusteella, voidaan kotona tehdä pikatesti. Jos se on positiivinen, ei testiä tarvitse varmistaa laboratoriotestillä. Jos lapsen oireet ovat vakavat, on syytä ottaa yhteys terveydenhuoltoon. Ohjeet muuttuvat ja siksi onkin syytä tutustua THL:n sivuston ajantasaiseen osioon "Lapset ja koronavirusinfektio", jossa on saatavilla ajantasaiset ohjeet.

Koronavirusinfektio edellyttää lapsilla harvoin akuutisti sairaalahoitoa. Infektio voi kuitenkin joskus laukaista jälkitaudin eli MIS-C-oireyhtymän, jolloin tilanne on toinen.

Kiireellinen yhteydenotto päivystykseen on tarpeen, jos lapsi

• kärsii hengitysvaikeuksista
• on iholtaan sinertävä tai harmaa
• ei juo tarpeeksi
• oksentaa jatkuvasti
• ei herää tai reagoi ympäristöön
• on ärtyisä eikä viihdy sylissä
• toipuu kertaalleen, mutta oireet palaavat kuumeen ja pahemman yskän kera.

Koronavirusinfektion hoito lapsilla

Lievää koronavirustautia voidaan lapsella hoitaa kotona kuten tavallista flunssaa, kuumetautia tai suolistoinfektiota. Hoito on oireenmukaista. Kuumeeseen ja kipuun suositeltavin kipulääke on parasetamoli (15 mg painokiloa kohti, 3–4 kertaa vuorokaudessa; ks. pakkauksen ohjeet). Riittävästä nesteen ja ruoan saannista on huolehdittava.

Koronavirusinfektion ehkäisy lapsilla

Koronarokotus-ohjeet päivittyvät jatkuvasti, joten on suositeltavaa tarkistaa ajankohtaiset ohjeet THL:n verkkosivulta.

Yleiset ylähengitystieinfektioita ehkäisevät toimet, kuten hyvä käsihygienia, auttavat ehkäisemään myös koronavirusinfektioita.

Ks. myös artikkeli Infektiot ja päivähoito