Käypä hoito -suositus Raskauden ehkäisy

• Potilasversio tulostettavassa muodossa (PDF)
• Patientinformation på svenska Preventivmedel

Mitä ehkäisyltä halutaan?

Ehkäisyn luotettavuus on tärkein tekijä, mutta tuoreimpien tutkimusten mukaan naiset haluavat ehkäisyvälineitä, jotka ovat myös helppoja ja mukavia käyttää. Pitkävaikutteiset ehkäisymenetelmät, kuten ehkäisykapselit ja kierukat, ovat sekä tehokkaita että helppoja, koska ne eivät vaadi jatkuvaa muistamista. Minihormonikierukka voidaan laittaa myös nuorelle synnyttämättömälle naiselle.

Muita merkittäviä asioita ovat ehkäisyn turvallisuus ja vähäiset haittavaikutukset. Myös ehkäisyn hinnalla on merkitystä.

Ehkäisy ja nuoret

Lain (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista ) perusteella alaikäinen voi itse päättää hoidostaan, jos hän on ikänsä ja kehitystasonsa perusteella siihen kykenevä.

Yleisen tulkinnan mukaan 15-vuotias on kykenevä päättämään itsenäisesti ehkäisystään.

Mitä ehkäisyvälineitä on olemassa?

Miesten ehkäisyvälineitä on olemassa vain yksi, kondomi. Se on myös ainoa ehkäisymenetelmä, joka oikein käytettynä suojaa myös seksitaudeilta. Miesten sterilisaatiosta mainitaan myöhemmin.

Sen sijaan naiselle tarkoitettuja vaihtoehtoja ja valinnanvaraa on enemmän kuin koskaan aikaisemmin!

Yhdistelmäehkäisyvalmisteesta puhutaan silloin, kun kyseessä on kahden eri hormonin eli naissukuhormonin (estrogeenin) ja keltarauhashormonin (progestiinin) yhdistelmä. Tällaisia ovat yhdistelmäehkäisypilleri (puhutaan myös e-pilleristä), ehkäisylaastari ja ehkäisyrengas.

Pelkkää keltarauhashormonia (progestiini) sisältävissä valmisteissa ei ole naissukuhormonia (estrogeenia). Näitä ovat pillerit (puhutaan myös minipillereistä), ehkäisykapseli ja hormonikierukka. Ehkäisyruiskeen käyttö on vähentynyt merkittävästi.

Kuparikierukka käy muun muassa naisille, joille hormonaalinen ehkäisy ei jostakin syystä sovi, samoin kuin tupakoiville. Sitä voidaan käyttää myös jälkiehkäisyyn. Sekä hormoni- että kuparikierukat sopivat myös synnyttämättömille naisille.

Naisen tai miehen sterilisaatio (vasektomia) on pysyvä eli peruuttamaton toimenpide, jota harkitsevan tulee täyttää tietyt ehdot. Toimenpidettä säädellään Steriloimislailla .

Pessaari, spermisidi, ehkäisysieni ja naisen kondomi ovat vähemmän käytettyjä ja ovat myynnissä lähinnä verkkokaupoissa. Näiden ehkäisyteho on selkeästi aikaisemmin mainittuja menetelmiä huonompi.

Oheisesta taulukosta Taulukko eri ehkäisyvälineistä ja niiden käyttötavoista näet eri ehkäisyvälineet ja niiden käyttötavat.

Haluan ehkäisyn, mitä teen?

Kun muu kuin kondomiehkäisy tai kondomin kanssa käytettävä lisäehkäisy tulee ajankohtaiseksi, asia kannattaa ottaa asia puheeksi koulun, opiskelupaikan tai oman terveyskeskuksen terveydenhoitajan kanssa. Isoimmilta paikkakunnilta löytyy myös ehkäisyneuvola.

Ehkäisyä varten voit toki myös varata itse ajan esimerkiksi terveyskeskukseen tai gynekologille.

Raskauden keskeytyksen yhteydessä on tärkeä huolehtia luotettavasta ehkäisystä jatkossa. Jatkuva ehkäisy onkin hyvä aloittaa heti keskeytyksen yhteydessä. Myös synnytyksen jälkeen on hyvä sopia jatkoehkäisystä jo hyvissä ajoin, sillä vaikka täysimetys (rintamaito on lapsen ainoa ravinto, nainen imettää säännöllisesti 4 tunnein välein myös öisin eivätkä kuukautiset ole alkaneet) itsessään estää normaalia kuukautiskiertoa, on turvallisinta käyttää lisäksi jotain ehkäisyä, mikäli ei ole selkeää raskaustoivetta. Ehkäisy kannattaa suunnitella synnytyksen jälkitarkastuksessa.

Mikä ehkäisy on minulle sopivin?

Siihen, mikä ehkäisy on juuri sinulle sopivin, vaikuttaa moni asia: paino, tupakointi, terveydentila, sairaudet tai niiden riskitekijät, ikä, elämäntilanne, mutta myös omat mieltymykset.

Jotkin tekijät, esimerkiksi tietyt sairaudet tai niiden riskitekijät, saattavat olla este jonkin ehkäisymenetelmän käytölle, mutta asiat käydään lävitse lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa siinä vaiheessa, kun pohditaan juuri sinulle sopivaa raskauden ehkäisyä (ks. Käypä hoito -suosituksen taulukko Tärkeitä asioita raskauden ehkäisymenetelmää valittaessa ).

Raskauden ehkäisy ja väärät uskomukset

• Lihottavatko ehkäisyvalmisteet?
• Tekevätkö hormonaaliset ehkäisymenetelmät "hulluksi"?
• Missä iässä ehkäisyn voi aloittaa?
• Saako alaikäinen ostaa jälkiehkäisytabletteja?
• Aiheuttavatko kaikki hormonaaliset ehkäisyvalmisteet laskimotukoksia?

Näihin ja moniin muihin vääriin uskomuksiin löydät asiallisen vastauksen Käypä hoito -suosituksen taulukosta Raskauden ehkäisyyn liittyviä uskomuksia .

Niin sanotut varmat päivät eivät ole luotettava ehkäisymenetelmä

Niin sanottujen varmojen päivien ehkäisyteho on huono. Samoin epävarmoja raskauden ehkäisykeinoja ovat keskeytetty yhdyntä, kehon lämmön mittaaminen ja kohdunkaulan liman arvioiminen.

Jälkiehkäisy, mitä se on?

Jos käytetty ehkäisy on jostakin syystä pettänyt tai sitä ei ole käytetty ollenkaan, mahdollinen raskaus voidaan ehkäistä joko jälkiehkäisytabletilla tai kuparikierukalla.

Jälkiehkäisytabletin teho on parhaimmillaan 12 tunnin sisällä yhdynnästä, joten se tulee ottaa mahdollisimman pian yhdynnän jälkeen, mutta viimeistään joko 3 tai 5 vuorokauden kuluessa (valmisteesta riippuen). Jälkiehkäisytabletin voi nykyään ostaa kuka tahansa mistä tahansa apteekista ilman reseptiä. Saat apteekista neuvoja ja opastusta, kun olet ostamassa jälkiehkäisytablettia.

Kuparikierukka on tehokkain jälkiehkäisymenetelmä, ja se voidaan asettaa 5 vuorokauden sisällä yhdynnästä. Myös sen voi ostaa apteekista ilman reseptiä. Sen asettaa terveydenhuollon ammattilainen ja sen voi jättää paikoilleen, jolloin se pitää huolen luotettavasta raskauden ehkäisystä myös jatkossa.

Jälkiehkäisy ei sovi säännölliseksi raskauden ehkäisyksi, joten luotettavasta ehkäisystä tulee huolehtia muulla tavoin. Jos seuraavat kuukautiset myöhästyvät, tulee tehdä raskaustesti.

Lisätietoa aiheesta

Väestöliitto

• Nuorten nettisivut
• Seksuaalisuus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

• Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS)

• Seksuaaliterveys ja ehkäisy

Myös Terveyskirjastosta löytyy useita raskauden ehkäisyyn liittyviä artikkeleita.

Raskaudenkeskeytyksestä (abortti) on olemassa erillinen Käypä hoito -potilasversionsa Raskaudenkeskeytys.

Potilasversiossa mainitut organisaatiot antavat lisätietoa aiheeseen liittyen. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus ei vastaa muiden organisaatioiden antaman tiedon laadusta tai luotettavuudesta.

Tekijät

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta kirjoittanut potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen.

Sen ovat tarkistaneet Käypä hoito suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, naistentautien ja synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Mervi Halttunen-Nieminen HYKS:stä, työryhmän kokoava kirjoittaja, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Terhi Piltonen OYS:stä, työryhmän jäsen, sairaanhoitaja, kätilö, seksuaalineuvoja Eija Väänänen Vantaan kaupungilta ja Käypä hoito -toimittaja, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Piia Vuorela Suomalainen Lääkäriseura Duodecimista.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.