Yhdistelmäehkäisyllä tarkoitetaan estrogeenia ja progestiinia (keltarauhashormonia) sisältäviä valmisteita. Estrogeenina on yleisimmin etinyyliestradioli, mutta joissakin pillereissä on sen sijaan luonnollista estrogeenia. Progestiini vaihtelee eri yhdistelmäehkäisyvalmisteissa.

Yhdistelmävalmisteita käytetään joko ehkäisytablettina päivittäin, laastarina viikoittain tai kuukausittain vaihdettavana emätinrenkaana. Käytön virheet, kuten tablettien oton unohtuminen tai tauon pidentyminen, voivat heikentää itseannosteltavien menetelmien ehkäisytehoa. Hedelmällisyys palautuu hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen muutaman kuukauden sisällä iän mukaiselle tasolle.

Yhdistelmäehkäisyn teho perustuu ovulaation estoon, eli munarakkula ei kypsy eikä munasolu irtoa. Progestiinit aiheuttavat aivolisäkkeen gonadotropiinien erityksen vähenemisen, jota estrogeeni yhdistelmäehkäisyssä tehostaa. Tämän seurauksena munasarjat ovat lepotilassa ja hormonipitoisuudet tasaiset. Progestiinit myös muuttavat kohdunkaulan liman koostumusta siittiöille epäedulliseksi. Lisäksi ne ohentavat kohdun limakalvoa ja muuttavat munanjohtimien värekarvatoimintaa. Estrogeenin tehtävänä on parantaa vuotokontrollia ja varmistaa yhdessä progestiinin kanssa ovulaation estyminen.

Tavallisesti näitä valmisteita käytetään kolmen viikon jaksoissa, ja hoitojen välissä on viikon tauko, jolloin tulee kuukautisvuoto. Joissakin valmisteissa tauko on lyhyempi. Nykyisin suosiotaan kasvattaa tapa, jossa yhdistelmäehkäisyä käytetään useampia viikkoja, jopa useampia kuukausia, peräkkäin, ja vasta sitten pidetään viikon tauko. Näin voidaan harventaa vuotojen tulemista. Pitkän syklin käyttö ei vaikuta ehkäisytehoon eikä siihen liity enempää haittavaikutuksia. Tavallisin haitta on vaaraton tiputteluvuoto. Tällöin voidaan pitää seitsemän päivän tauko ja sen jälkeen taas jatkaa ehkäisyvalmisteen käyttöä (ks. Käypä hoidon potilasohje).

Mikäli ehkäisyn kanssa ei ole ongelmia, yhdistelmäehkäisyn käyttöä seurataan kahden vuoden välein.

Yhdistelmäehkäisyn hyödyt ja haitat

Yhdistelmäehkäisyllä on monia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Vuodot ovat säännölliset, niukat ja usein lähes kivuttomat. Yhdistelmäehkäisy auttaa myös niitä, jotka kärsivät aknesta, rasvaisista hiuksista ja ihosta tai liiallisesta karvankasvusta. Haittavaikutuksista tavallisimpia ovat turvotus, pahoinvointi, päänsärky, mielialamuutokset ja tiputteluvuodot. Monet näistä oireista lievittyvät, kun käyttöä jatketaan. Jos näin ei tapahdu, merkkiä kannattaa vaihtaa tai muuttaa ehkäisymenetelmää kokonaan.

Yhdistelmäehkäisy vähentää munasarjasyövän ja kohtusyövän riskiä. Yli 5 vuoden käyttö pienentää kohtusyövän riskiä 40 % ja munasarjasyövän riskiä 30 %.

Yhdistelmäehkäisyn käyttöön liittyy laskimotukoksen riski. Yhdistelmäehkäisyyn liittyvä laskimotukoksen riski on suurimmillaan käytön alkuvaiheessa, mutta silti tukokset ovat varsin harvinaisia. Ylipaino, tupakointi ja ikääntyminen lisäävät riskiä, samoin perinnöllinen tukostaipumus. Laskimotukos on harvinainen haittatapahtuma (6–10 tapausta / 10 000 vuotta ehkäisyä käyttämättömällä ja 7–30 tapausta / 10 000 käyttövuotta yhdistelmäehkäisyn käytön aikana riippuen valmisteesta). Tablettien estrogeenimäärän vähentäminen on pienentänyt pillereiden käyttöön liittyvää laskimoveritulpan riskiä.

Estrogeenin annostelureitillä (suun kautta, emättimen kautta tai ihon kautta) ei ole vaikutusta riskeihin. Luonnollisia estrogeenejä sisältävien valmisteiden terveydelle ja ympäristölle haitalliset vaikutukset ovat pienemmät kuin etinyyliestradiolia sisältävien valmisteiden. Tukosriski vaikuttaa olevan pienempi luonnollista estrogeenia sisältäviä pillereitä käytettäessä. Luonnollista estrogeenia sisältävät valmisteet voivat aiheuttaa osalle käyttäjistä kuukautisvuotojen poisjäännin, mikä on vaaratonta. Toisaalta vuotohäiriöitä, kuten tiputteluvuotoja, voi esiintyä enemmän kuin etinyyliestradiolia sisältäviä pillereitä käytettäessä.

Progestiini vaihtelee yhdistelmäehkäisyvalmisteittain. Tämä vaikuttaa valmisteiden hyöty- ja haittavaikutuksiin. Monet yhdistelmäehkäisyyn liittyvät haittavaikutukset voivat johtua progestiinista, jolloin vaihtaminen eri progestiinia sisältävään valmisteeseen saattaa auttaa.

Ehkäisypillerit

Ehkäisypilleri on pitkään ollut eniten käytetty ehkäisymenetelmä. Tabletit voivat olla kiinteäannoksisia, jolloin kaikissa tableteissa on sama määrä hormonia, tai vaihtuva-annoksisia, jolloin hormonien määrä vaihtuu kierron aikana. Yhdistelmäpillerien ehkäisyteho on varsin luotettava, kun ne muistetaan ottaa säännöllisesti. Ehkäisypillerien käyttö voidaan aloittaa milloin tahansa kuukautiskierron aikana, mutta aloitettaessa tulee varmistaa, ettei raskaus ole alkanut samassa kierrossa. Jos ehkäisy aloitetaan muulloin kuin kuukautiskierron ensimmäisen viikon aikana, kondomia tulee käyttää lisäehkäisynä seitsemän vuorokauden ajan.

Yhdistelmäpillerien hyödylliset ominaisuudet tekevät niistä hyvän menetelmän niille, jotka ovat nuoria ja synnyttämättömiä. Pilleri on hyvä valinta myös silloin, jos kuukautiset ovat joko epäsäännölliset, runsaat tai kivuliaat tai jos kuukautiskiertoon liittyy muita vaivoja. Ehkäisypillerit estävät munasarjakystien ilmaantumista sekä lievittävät endometrioosioireita.

Yhdistelmäehkäisyn vasta-aiheista tärkeimpiä ovat aikaisempi varmistettu laskimo- tai valtimoveritulppa tai niiden riskitekijä sekä rintasyöpä. Aurallinen migreeni on yhdistelmäehkäisyn käytön ehdoton vasta-aihe. Samoin verenpainetauti, aktiiviset maksasairaudet ja diabetes, johon liittyy lisäsairauksia (komplikaatioita) estävät yleensä käytön. Harkintaa tarvitaan, jos valmistetta käyttävällä on auraton migreeni, hän tupakoi tai hänellä on vaikea lihavuus. Imetyksen aikana (ensimmäiset kuusi kuukautta) yhdistelmäehkäisypilleriä ei suositella.

Jos edellä mainittuja vasta-aiheita ei ole ja henkilö on normaalipainoinen ja tupakoimaton, sopii mikä tahansa Suomessa markkinoilla oleva yhdistelmäehkäisytabletti aina vaihdevuosiin asti. Vähintään 35 vuoden ikä yhdistettynä tupakoimiseen on este yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käytölle.

Ehkäisyrengas

Ehkäisyrenkaita on saatavissa kolmella nimellä, mutta niiden hormonimäärät eivät eroa toisistaan. Ehkäisyrengas vapauttaa emättimen limakalvon läpi verenkiertoon estrogeenia ja progestiinia. Rengas on taipuisa ja läpinäkyvä. Se on halkaisijaltaan 5,4 cm ja poikittaisläpimitaltaan 4 mm.

Ehkäisyrengas vaikuttaa samalla tavalla kuin yhdistelmäehkäisypilleri, joten sen vasta-aiheet, edut ja haitat ovat lähes samat. Renkaan käyttöön liittyen verenkierron hormonipitoisuudet ovat tasaisemmat ja hormonaalisten haittavaikutusten riski hieman pienempi kuin pillereillä. Tutkimuksissa ehkäisyrenkaan käyttöön on liittynyt valkovuodon lisääntynyt esiintyminen. Ehkäisyrengas häiritsee yhdynnässä vain harvoin, mutta tarvittaessa rengas voidaan poistaa enintään kolmen tunnin ajaksi ehkäisytehon kärsimättä.

Ehkäisyrengas asetetaan emättimeen kolmeksi viikoksi, jonka jälkeen ollaan yksi viikko ilman rengasta. Tyhjennysvuoto tulee taukoviikon aikana. Tämän jälkeen asetetaan uusi rengas. Kuten ehkäisypillerin käytön aikana, on tärkeää muistaa, että tauko ei ylitä seitsemää vuorokautta. Tämä menetelmä sopii heille, joilla on vaikeuksia muistaa päivittäinen pillerin otto.

Ehkäisyrenkaan asettaminen oikein emättimeen voi olla vaikeaa tai rengas saattaa poistua osittain tai kokonaan joissakin erityistilanteissa, esimerkiksi laskeumien yhteydessä. Joskus rengas voi tulla pois emättimestä esimerkiksi tamponin poiston yhteydessä, yhdynnän aikana tai vaikean ummetuksen takia. Mikäli rengas on ollut poissa paikaltaan alle kolme tuntia, ehkäisyteho ei ole heikentynyt. Rengas tulee huuhdella kylmällä tai haalealla (ei kuumalla) vedellä ja asettaa takaisin mahdollisimman pian, mutta viimeistään kolmen tunnin sisällä.

Ehkäisylaastari

Myös ehkäisylaastari vaikuttaa samalla tavoin kuin yhdistelmäpilleri. Lääkemuoto on ohut laastari (kooltaan 4,5 cm × 4,5 cm), joka vapauttaa ihon läpi verenkiertoon estrogeenia ja progestiinia. Laastarin käyttöaiheet ja vasta-aiheet ovat samat kuin yhdistelmäpillerin.

Ehkäisylaastaria käytetään seuraavasti: laastari kiinnitetään iholle kerran viikossa aina samana viikonpäivänä kolmen viikon ajan, jonka jälkeen seuraa viikon laastariton jakso, jolloin tyhjennysvuoto tulee. Laastari kiinnitetään reiteen, olkavarteen, pakaraan tai vartaloon, ei kuitenkaan rintojen alueelle. Laastarin käyttöön liittyy ihoärsytystä 20 %:lla. Ehkäisylaastari sopii sellaiselle, joka ei halua tai jolla on vaikeuksia muistaa ottaa pillereitä päivittäin.

Ehkäisyn aloitus ja käytön seuranta

Yhdistelmäehkäisyvalmisteet ovat reseptivalmisteita. Ehkäisyä varten voi varata itse ajan esimerkiksi terveyskeskukseen, ehkäisyneuvolaan, opiskeluterveydenhuoltoon tai gynekologille. Gynekologista tutkimusta ei tarvita, mutta lääkärin tai terveydenhoitajan neuvonta ja seuranta on aiheellista. Terveydenhoitaja voi aloittaa nuorelle ehkäisyvalmisteen vastuulääkärin valvonnassa. Resepti voidaan kirjoittaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Nuoruus ei ole este ehkäisyn aloitukselle. Jos vasta-aiheita ei ole, tupakoimaton ja normaalipainoinen voi aloittaa ja käyttää kaikkia ehkäisymuotoja vaihdevuosiin saakka. Yli 50-vuotiaan käyttäjän progestiiniehkäisyn ja luonnollista estrogeenia sisältävän yhdistelmäehkäisyn lopettamisesta tulisi keskustella yksilöllisesti punniten haitat ja hyödyt.

Kontrollikäynti terveydenhoitajalla tai lääkärin vastaanotolla parin vuoden välein on aiheellinen. Oireettoman, ehkäisyynsä tyytyväisen seuranta voidaan toteuttaa myös digitaalisesti tai etänä. Kontrollikäynnillä keskustellaan käyttäjän tilanteesta, esimerkiksi tupakoinnista ja muista elintavoista, menetelmän sopivuudesta ja seksuaaliterveyden riskeistä sekä hedelmällisyydestä yleensä. Tärkeää on arvioida mahdollisesti ilmaantuneet vasta-aiheet käytetylle menetelmälle. Vähintään 35 vuoden ikä yhdistettynä tupakoimiseen on este yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käytölle. Laboratoriotutkimuksia, kuten maksan toimintakokeita, ei seurantakäynneillä tarvita.

Kirjallisuutta

  1. Raskauden ehkäisy. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 30.1.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  2. Kaislasuo J, Luiro-Helve K, Heikinheimo O. Hormonaalisen ehkäisyn terveysvaikutukset. Duodecim 2022;138(7):575–81.
  3. Halttunen-Nieminen M, Piltonen T. Raskauden ehkäisy ja sterilisaatio. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 120–141.
  4. Heikinheimo O. Uudet hormonaaliset ehkäisymenetelmät - joustavampia mahdollisuuksia raskaudenehkäisyyn. Duodecim 2006;122(14):1789–94.