Kierukat sopivat kaikenikäisille synnyttäneille ja synnyttämättömille. Kierukoiden ehkäisyteho on hyvä, eikä niiden käyttö edellytä päivittäistä muistamista. Sekä kuparikierukkaa että hormonikierukkaa voidaan käyttää jälkiehkäisyyn. Tupakointi, imetys tai ikä eivät ole esteitä kierukan käytölle.

Kierukkaa ei voida asentaa, jos on epäily raskaudesta, hoitamaton gynekologinen tulehdus, ylimääräistä veristä vuotoa emättimestä tai kohdun pahanlaatuinen kasvain tai sen epäily. Myös emättimen, kohdunkaulan tai kohdun runko-osan poikkeavat rakenteet (esimerkiksi myoomat, kaksiosainen kohtu) voivat estää kierukan käytön.

Kierukan asettaminen

Kierukan asentaa lääkäri tai muu riittävän koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattilainen. Mahdolliset tulehdusoireet on tutkittava ja hoidettava ennen kierukan asetusta. Oireettomalta ei tarvitse tutkia papaa tai tulehdusnäytteitä ennen kierukan asetusta.

Kierukan voi asettaa missä tahansa kuukautiskierron vaiheessa, kunhan raskaus on poissuljettu. Kokemusperäisen tiedon mukaan asetus saattaa kuitenkin olla helpompi ja kivuttomampi kuukautisvuodon aikana. Asetuksessa tulee olla mahdollisuus saada kivunlievitystä. Tulehduskipulääkettä kannattaa ottaa 1–2 tuntia ennen asetusta. Tarvittaessa kohdunsuun ja -kaulan puudutus lidokaiinisuihkeella lievittää tehokkaasti asetuskipua. Kivunlievitys voidaan toteuttaa myös puuduteinjektiolla.

Synnytyksen jälkeen kierukka voidaan asentaa jälkitarkastuksen yhteydessä, vaikka kuukautiset eivät olisi alkaneet. Kierukka voidaan asettaa myös välittömästi raskauden keskeytyksen jälkeen.

Kierukan käytön seuranta

Kierukan asettaa terveydenhuollon ammattilainen. Rutiininomainen seuranta terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla tai vuosittainen papa-seuranta ei ole tarpeen. Kontrolli on aiheellinen, jos esiintyy kierukkaehkäisyyn liittyviä haittaavia oireita.

Määrämittaan katkaistut langat helpottavat seurantaa. Toisinaan kierukan langat katoavat eli vetäytyvät kohdunkaulan kanavaan. On harvinaista, että kierukka poistuisi huomaamatta kokonaan. Käyttäjää voidaan opastaa kierukan poistolankojen tunnusteluun, mutta rutiinisti tämä ei ole tarpeen. Jos gynekologisessa tutkimuksessa kierukan langat eivät näy, lääkäri voi ultraäänitutkimuksen avulla tarkistaa, sijaitseeko kierukka kohtuontelossa. Jos kierukan paikasta on epäselvyyttä, voidaan ultraäänitutkimuksella tai tarvittaessa röntgentutkimuksella tarkistaa, sijaitseeko kierukka kohdussa. Kohdunkaulan kanavassa osittain tai kokonaan sijaitseva kierukka tulee vaihtaa uuteen.

Kierukkaraskauden sattuessa ehkäisin poistetaan mahdollisimman varhain. Raskautta saa jatkaa, koska kierukan ei ole todettu aiheuttavan sikiövaurioita. Alkuraskauden keskenmenon riski on hieman suurentunut. Jos raskaus ei ole toivottu, on raskauden keskeytys mahdollinen.

Kierukan poisto

Kierukan poisto on asetusta helpompi toimenpide. Jos kierukka poistetaan kierron puolivälissä ja yhdyntöjä on ollut edeltävän viikon aikana, on raskauden riski olemassa, ellei uutta kierukkaa aseteta poistetun tilalle. Jos kierukka poistetaan raskaustoiveen vuoksi, voidaan toimenpide suorittaa milloin vain. Jos kierukka poistetaan haittavaikutusten vuoksi, poisto ajoitetaan mieluiten kuukautisvuotoon. Muuna aikana poistettaessa tarvitaan jälkiehkäisyä, jos yhdyntöjä on ollut edeltävän viikon aikana ilman kondomin käyttöä.

Kuparikierukka

Suomen markkinoilla on kolme kierukkaa: NovaT 380, Flexi-T +380 ja Flexi-T 300 (vain synnyttämättömälle).

Kuparikierukasta erittyvä kupari aiheuttaa kohdun limakalvolla reaktion, joka muuttaa limakalvoeritteen sukusoluille epäedulliseksi ja häiritsee niiden toimintaa ja elinkykyä. Hedelmöityminen estyy useimmiten kokonaan, ja vaikka se tapahtuisikin, hedelmöitynyt munasolu ei voi kiinnittyä kohdun limakalvoon. Jos kuparikierukan käyttäjä tulee raskaaksi, kohdunulkoisen raskauden riski on merkittävä, sillä ehkäisyteho ei ulotu yhtä hyvin kohdun ulkopuolelle.

Kuparikierukka ei ole ensisijainen menetelmä, jos henkilöllä on aiemmin esiintynyt kohdunulkoinen raskaus tai hänellä on anemia tai runsaat ja hyvin kivuliaat kuukautiset. Myös lisääntynyt vuototaipumus tai emättimen, kohdunkaulan tai kohdun runko-osan poikkeavat rakenteet, esimerkiksi myoomat tai kaksiosainen kohtu, voivat estää kuparikierukan käytön.

Tavallisimpia kuparikierukkaan liittyviä ongelmia ovat kuukautisvuodon määrän ja keston lisääntyminen sekä mahdollisesti myös kipujen lisääntyminen. Kierukan aiheuttamia runsaita vuotoja voidaan hoitaa traneksaamihapolla, ja kipuja voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä eli prostaglandiinisynteesin estäjillä. Usein näissä tilanteissa harkitaan myös hormonikierukkaan vaihtamista.

Kuparikierukan käyttäjillä ilmenee tavallista useammin emätintulehduksia ja papa-löydöksenä Actinomyces-mikrobia. Sattumalta löytynyt Actinomyces ei oireettomana edellytä hoitoa. Jos käyttäjällä on oireita, kierukka voidaan poistaa tai vaihtaa. Uusi kierukka voidaan asettaa kahden kuukauden kuluttua ilman lisätutkimuksia. Vakavat tulehdukset kierukan käyttäjillä ovat nykyisin harvinaisia.

Valmistajien ilmoittama kuparikierukoiden käyttöaika vaihtelee. Kuparikierukka, jossa kupparin pinta-ala on 380 mm2, on virallisesti hyväksytty ehkäisyyn 10 vuoteen asti kaikenikäisillä naisilla. Todennäköisimmin kierukan ehkäisyteho on 12 vuotta. Pienempää kierukkaa, jossa kuparin pinta-ala on 300 mm2, voidaan käyttää yli 5 vuotta, mikäli käyttäjä on asetushetkellä yli 40-vuotias. Jos ikä on kierukan asetushetkellä 40 vuotta tai enemmän, kierukkaa voidaan käyttää siihen asti, kunnes viimeisistä kuukautisista on kulunut yksi vuosi (tai kaksi vuotta, jos ikä on tällöin alle 50 vuotta).