Lentopelko, aviafobia, on varsin yleistä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan noin kolmasosa koko väestöstä kokee lentämisen joko pelottavaksi tai epämiellyttäväksi. Nämä kokemukset voivat vähentää lentomatkustusta tai estää lentämisen kokonaan. Lentomahdollisuuksien vähentyessä 2020-luvulla covid-pandemian takia, jäi lentomatkojen väliin pitkiä taukoja, jotka ovat vaikuttaneet useiden lentopelkoa kokevien henkilöiden matkustushaluun kielteisesti.
Lentopelosta on arjessa huomattavaa haittaa, onhan matkustus edelleen monille tärkeä osa työtä, lomaa ja mahdollisuutta tavata kaukana asuvia läheisiä. Lentopelko voi haitata työtä, rajoittaa lomakohteen valintaa, halutun ammatin tai opiskelupaikan valintaa tai vaihto-oppilaaksi lähtöä.
Pelko saatetaan kokea niin voimallisena tunteena, että lentäminen tuntuu mahdottomalta. Voimakas pelko johtaakin usein pelon kohteen välttämiseen, jonka seurauksena oma valinnanvapaus kapenee ja ahdistus yleensä kasvaa. Pelko ja pelottavan asian välttäminen voi liittyä pelkästäään lentämiseen, mutta joskus se leviää muihinkin kulkuneuvoihin, kuten busseihin ja juniin. Vaikka oma auto on tilastojen valossa kaikkein vaarallisin kulkuväline, ei pelko siirry yleensä sinne. Omaa autoa ajaessa tilanteen hallinnan ja ohjauksen koetaan olevan vahvasti omissa käsissä.
Lentopelon taustalla on monia eri tekijöitä. Enemmistö lentopelkoisista matkustajista kärsii hallinnan menettämisen tunteesta: matkustajalla on tunne siitä, että on muiden vietävissä, ilmassa, missä siivetön ei pärjää, laitteessa, jonka toiminta on itselle vierasta. Lentämiseen liittyvät äänetkin voivat pelottaa, samoin lennon eri vaiheet, kuten kuten nousu, jonka aikana kone kallistuu tai ilmavirtaukset ravistavat konetta.
Pelko virittää aistimme valppauteen, ja elimistö valmistautuu taisteluun tai pakoon, jotta vaarasta selviydytään. Lentokoneessa matkustajan on pysyttävä paikallaan turvavyö suljettuna, ja se tuntuu vaikealta silloin, kun adrenaliini on virittänyt koko kehon toimintavalmiuteen.
Lentopelkoon voi johtaa ikäväksi tai pelottavaksi koettu lentokokemus, heittoinen lentosää tai suljetun tai korkean paikan kammo. Myös aiempi pelottavaksi koettu lentokokemus voi johtaa pelkoon, samoin voimakas stressi, sillä stressin ja pelon oireet ovat elimistössä varsin samankaltaisia. Paniikkihäiriö johtaa usein lentopelkoon, sillä paniikkihäiriöiselle pakotie olisi tärkeä siinä vaiheessa, kun omien tuntemusten hallinta alkaa tuntua ylivoimaiselta.
Lentopelkoinen matkustaja saattaa hakea lievitystä tunteisiinsa alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden avulla. Ne voivat lievittää pelon oireita, mutta ne eivät poista pelon syytä. Päihtymys tai lääkkeiden aiheuttama tokkura saattaa muuttua pahoinvoinniksi erityisesti silloin, kun lentosää on heittoinen, turbulenttinen. Alkoholin aiheuttama krapula puolestaan voi pilata loman tai työmatkan alun, estää työasioiden hoitamisen sekä vaikeuttaa aikaeroon ja uusiin olosuhteisiin sopeutumista.
Lentopelko on opittu pelko, josta voi oppia pois. Lentopelkoa on mahdollista oppia hallitsemaan siten, että lentomatkustus on jälleen mahdollista. Pelon hallinnan oppiminen tuo tilaisuuden kasvaa ja kokea uutta. Lentopelosta kannattaa keskustella asiaan perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Apua voi saada myös lentopelkovalmennuksen ja aiheeseen liittyvän kirjallisuuden avulla.
