Matkalle valmistautuminen
- Säännöllisesti käytettäviä lääkkeitä kannattaa ottaa mukaan varmuuden vuoksi vähintään kahden viikon lääkkeet yli matkan tarpeen.
- Koska lääkevalmisteiden kauppanimet vaihtelevat maittain, on hyvä tietää lääkkeiden nimien lisäksi niiden vaikuttavien aineiden nimet. Tee matkalle lähtiessä lista lääkkeistäsi tai pyydä lääkäriltäsi ajantasainen lista lääkkeistäsi. Voit myös tulostaa sähköiset lääkemääräyksesi kanta.fi-palvelusta. Lääkelistasta on hyvä jättää kopio kotiväelle ja/tai skannata omaan nettisähköpostiin.
- Kaikki lääkkeet kannattaa kuljettaa käsimatkatavaroissa alkuperäispakkauksissa.
- Diabeetikon on hyvä kuljettaa mukana todistusta neulojen tarpeesta (ks. Liite 6. Todistusmalli ruiskujen, neulojen ja lääkkeiden kuljettamista varten). Selvitys tarvitaan lääkkeiden ja hoitovälineiden saamiseksi mukaan lentokoneen matkustamoon ja siitä voi olla hyötyä epäselvissä tilanteissa sellaisissa maissa, joissa kyseiset lääkeaineet eivät ole tuttuja tullivirkailijoille. Ennen lähtöä kannattaa varmistaa oman lentoyhtiön, Finnairin tai ilmailuviranomaisen verkkosivuilta voimassa olevat käsimatkatavaroita koskevat rajoitukset.
Pitkäaikaista ulkomailla oloa varten on hyvä neuvotella lääkärin kanssa mahdollisista varmuuden vuoksi mukaan otettavista lääkkeistä, jos niiden saatavuus kohdemaassa on epävarmaa. Matkalla saatetaan tarvita esimerkiksi mikrobilääkkeitä virtsatieinfektioihin, lasten korvatulehduksiin, muihin mahdollisiin hengitystieinfektioihin ja kuumeisiin ripulitauteihin sekä allergialääkkeitä.
Myös omat neulat ja ruiskut kannattaa ottaa mukaan maihin, joiden terveydenhuollon hygienian tasosta ei ole varmuutta. Pitkäksi ajaksi alkeellisiin oloihin menijöille myydään valmista ensiapupakkausta. Pakkaus sisältää mm. nesteen- ja verensiirtolaitteen neuloineen, haavan ompeluvälineet, neuloja ja ruiskuja. Vaikka omia lääkkeitä olisi mukana, infektio-oireisen matkailijan pitää aina ensisijaisesti hakeutua lääkäriin.
Jos lääkäripalveluja ei ole saatavilla, tulee matkailijalla olla yksityiskohtaiset ohjeet, miten ja milloin lääkkeitä käytetään ja mitä epävarmuustekijöitä näin aloitettuun hoitoon liittyy.
Matkalle lähtijän kannattaa koota ensiapulaukkunsa sisältö henkilökohtaisten tarpeidensa mukaan (taulukko Matkailijan ensiapulaukun sisältö).
Erityisesti nestemäisten ja puolikiinteiden lääkevalmisteiden säilyttämiseen on kiinnitettävä huomiota, sillä hyvin kuumat tai kylmät olot vaikuttavat lääkkeiden säilymiseen. Tabletit, kapselit ja muut kiinteät lääkevalmisteet ovat herkkiä erityisesti kosteuden vaikutukselle.
Lääkkeiden maahantuontiin liittyen useilla mailla on rajoituksia, joista on hyvä ottaa selvää etukäteen. Lisätietoja rajoituksista on mahdollista saada esim. kohdemaan tullin verkkosivuilta tai kohdemaan suurlähetystöstä
| Allergiaan | Antihistamiini, vaikeista oireista kärsiville adrenaliiniannosruisku |
|---|---|
| Hampaan lohjettua | Cavit, väliaikainen paikkamateriaali |
| Hyönteisten pistoihin | 1-prosenttinen kortisonivoide ja antihistamiini (auttavat kutinaan) |
| Iho-ongelmiin | Aurinkosuoja- ja kosteusvoide sekä mieto kortisonivoide (ei pahoin rikkoutuneelle tai märkivälle iholle) |
| Herpes (yskänrokko) -voide, sienivoide erityisesti tropiikissa | |
| Matkapahoinvointilääke | |
| Myrkytysten ensiapuun | Lääkehiiltä (vain myrkytysten ensiapuun, koska estää muiden lääkkeiden imeytymisen) |
| Nuhaan ja tukkoisuuteen | Limakalvoja supistavia nenätippoja varsinkin ennen lentoa |
| Pintanaarmuihin, haavoihin ja nyrjähdyksiin | Haavanpuhdistusainetta tai -pyyhkeitä, sidetaitoksia tai -harsoa, laastaria, rakkolaastareita sekä pinsetit ja sakset |
| Ripuliin ja ummetukseen | Ripulilääkettä (loperamidi, vain aikuisten kuumeettomaan turistiripuliin) |
| Äkilliseen ripuliin valmista liuosta tai ripulijuomajauhetta | |
| Ummetuslääkettä, jos taipumus ummetukseen | |
| Särky- ja kuumelääke sekä kuumemittari | Tropiikissa kuumelääkkeenä vain parasetamoli |
| Särkylääkkeenä esim. ibuprofeeni, ketoprofeeni tai parasetamoli, lapsille parasetamoli | |
| Voimakkaan auringon ja tuulen aiheuttamaan silmien kuivuuteen tai ärtyisyyteen | Kostuttavia silmätippoja |
| Yleisen hygienian hoitoon | Käsien desinfiointiainetta, kosteuspyyhkeitä, kondomeja, tamponeja ja terveyssiteitä |
Huumaavien ja psykotrooppista ainetta sisältävien lääkkeiden kuljettaminen
Yksityishenkilön tulee osoittaa mukanaan kuljettamiensa huumaavien tai psykotrooppista ainetta sisältävien lääkkeiden tarpeellisuus matkustaessaan Schengen-alueella . Apteekit voivat antaa todistuksen, mutta vain Suomessa vakituisesti asuvalle henkilölle.
Lääkkeet, joista tarvitaan Schengen-todistusta, voit selvittää Fimean lääkehakupalvelusta tai kysymällä apteekista.
Todistusta hakiessaan henkilöllä on oltava mukanaan lääkepakkaus, lääkettä koskeva lääkemääräys ja matkustusasiakirja, tavallisesti passi tai henkilökortti.
Lääkehoito ulkomailla ja lääkeväärennökset
Suomalainen englanniksi tulostettu paperiresepti on voimassa EU-maissa. Lääkkeen hankkimista toisesta EU-maasta varten potilaan on itse muistettava pyytää lääkäriä kirjoittamaan muualla Euroopassa hyväksyttävä resepti (ns. eurooppalainen lääkemääräys). Suomalaisia sähköisiä lääkemääräyksiä voidaan toimittaa joidenkin EU-maiden apteekeista .
Joissakin matkakohteissa lääkkeet ovat halvempia kuin Suomessa, eikä lainsäädäntö aina edes edellytä reseptiä lääkkeen hankkimiseksi. Matkakohteissa voi kuitenkin olla myynnissä lääkeväärennöksiä, jotka voivat tuottaa ikäviä yllätyksiä. Niiltä vältytään hankkimalla lääkkeet ennen matkaa kotimaan apteekista. Tällöin niiden turvallisuus, teho ja laatu on valvonnalla varmistettu. Lääkkeet tulisi säilyttää turvallisessa paikassa.
Lääkeväärennöksiä raportoidaan jatkuvasti kaikkialta maailmasta. Kehittyneissä maissa (mm. EU-jäsenvaltiot, Australia, Kanada, Japani, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat) lääkeväärennökset ovat harvinaisia, mutta kehittyvissä maissa jopa 10–30 % markkinoilla olevista lääkkeistä voi olla väärennettyjä.
Ulkomailla tulee hakeutua aina asianmukaisen lääkärin luo, jos tarvitsee lääkehoitoa. Ulkomaiselta lääkäriltä on hyvä pyytää kirjallinen todistus lääkärin määräämästä tai käyttämästä lääkkeestä. Lääkkeet on hyvä ostaa aina apteekista ja pyrkiä varmistumaan, että saadut lääkkeet ovat alkuperäisiä.
Lääkkeen käyttäjä ei voi tunnistaa lääkeväärennöstä pakkauksen tai lääkkeen ulkonäön perusteella. Epämääräisiä lääkkeiden myyntipaikkoja on syytä välttää. Kun lääkkeitä hankitaan ulkomailta, pitää varmistua siitä, että toimittajalla on ostomaassa oikeus lääkkeiden vähittäisjakeluun. Kansaneläkelaitokselta saa ohjeita ulkomailta hankittuihin lääkkeisiin liittyvistä korvauksista.
Paluu Suomeen
Lääkkeiden maahantuontimäärissä on rajoituksia. Ennen paluuta Suomeen tulee tarkistaa lääkkeiden maahantuontiin liittyvät säädökset. Paras tieto lääkkeiden maahantuonnista löytyy Fimean verkkosivuilta .
Lääkevalmisteiden henkilökohtaisen tuonnin perusedellytyksinä on, että
- lääkevalmisteella on myyntilupa hankintavaltiossa (lääkevalmiste on laillisesti saatavilla)
- lääkevalmiste on hankittu toimittajalta, jolla on ostomaassa oikeus lääkkeiden vähittäisjakeluun
- henkilö pystyy tarvittaessa osoittamaan, että lääkevalmiste on tarkoitettu omaan käyttöön (reseptilääkkeestä reseptillä tai lääkärintodistuksella).
Matkustajan mukanaan tuomien lääkkeiden määrään liittyy rajoituksia. Rajoitukset riippuvat siitä, onko kyseessä suomalaisen luokittelun mukaan itsehoitovalmiste, reseptilääke, huumausaineeksi luokiteltava lääke vai eläinlääke. Rajoituksiin vaikuttaa myös se, mistä maasta tuonti tapahtuu.
Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvasta valtiosta yksityishenkilö voi tuoda mukanaan henkilökohtaiseen käyttöönsä enintään vuoden käyttöä vastaavan määrän ja talousalueen ulkopuolisesta valtiosta enintään kolmen kuukauden käyttöä vastaavan määrän lääkevalmisteita.
Yksityishenkilö saa tuoda huumausaineeksi luokiteltavaa lääkevalmistetta henkilökohtaiseen käyttöönsä Schengen-valtiosta korkeintaan 30 vuorokauden käyttöä vastaavan määrän. Huumausaineeksi luokiteltavan lääkevalmisteen tuonti Schengen-valtiosta edellyttää lisäksi, että henkilö voi tarvittaessa esittää ns. Schengen-todistuksen kyseisen lääkkeen tuontiin.
Muusta valtiosta yksityishenkilö saa tuoda huumausaineeksi luokiteltavaa lääkevalmistetta henkilökohtaiseen käyttöönsä korkeintaan 14 vuorokauden käyttöä vastaavan määrän.
