Ajatus tämän hengästymistä koskevan kirjoitussarjan toteuttamisesta syntyi monta vuotta sitten opettaessani Helsingin yliopistossa lääketieteen kandidaateille rasitushengenahdistuksen fysiologisia mekanismeja. Päätös kirjoittamisesta vahvistui sen jälkeen, kun potilasjärjestöjen jäsenistä koostuva yleisö otti hyvin kiinnostuneena vastaan luentoni aiheesta "miksi hengästyn". Kattava vastaus tuohon kysymykseen sisältää keskeisiä asioita hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminnan muutoksista, joiden ymmärtäminen on eräs kliinisen fysiologian keskeisestä sisällöstä.
Koska hengästyminen tai rasitushengenahdistus on hyvin yleinen oire, aihe kiinnostanee paitsi terveydenhuollon ammattilaisia, myös tavallista yleisöä. Kirjoitussarjasta voi olla hyötyä henkilöille, jotka kokevat haittaavaa hengästymistä jokapäiväisessä elämässään. Lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoille kirjoitussarja voi antaa selkeitä vastauksia kysymykseen, miksi ihminen hengästyy ja miten rasitushengenahdistusta voidaan lievittää. Potilasjärjestöissä toimiville henkilöille kirja voi olla hyvä apuväline, joka auttaa ymmärtämään hengenahdistuksen olemusta ja löytämään oiretta helpottavia ratkaisuja.
Rasituksessa ilmaantuva hengästyminen tai hengenahdistus on hyvin tavallinen tuntemus. Vuonna 2016 tehdyn väestötutkimuksen mukaan elämää haittaavaa hengenahdistusta esiintyi yli 20 %:lla helsinkiläisistä aikuisista.
Varsin usein lääkärin vastaanotolle tulee henkilö, joka mielestään hengästyy rasituksessa liian nopeasti tai herkemmin kuin ennen. Usein paljastuu, että syynä on vain entistä vähäisempi liikunta ja siitä johtuva huono kunto yhdistyneenä vanhenemisen aiheuttamaan fyysisen suorituskyvyn pienenemiseen. Tai henkilön paino on vuodessa tai parissa noussut merkittävästi ja rasvakudosta on kertynyt keskivartalolle.
Hengästymisen taustalla voi kuitenkin olla myös sydän- tai keuhkosairaus, joiden oikea hoito voi poistaa oireen tai ainakin lievittää sitä. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa sydämen pumpputoimintaa heikentävät verenpainetauti, sepelvaltimotauti ja eteisvärinä sekä keuhkojen toimintaa huonontavat sairaudet, kuten astma ja keuhkoahtaumatauti. Hengenahdistusta aiheuttaa aina myös keuhkoveritulppa, joka on valitettavan yleinen sairaus.
Tämän kirjoitussarjan tarkoituksena on antaa tutkittuun tietoon perustuva näkemys liian nopean hengästymisen ja rasitushengenahdistuksen fysiologisista syistä ja mekanismeista sellaisilla henkilöillä, jotka liikkuvat vähän tai ovat lihavia tai joilla on jokin sydän- tai keuhkosairaus. Kirjassa valotetaan myös toimenpiteitä, joilla eri syistä johtuva hengenahdistusoireisto voidaan saada lievittymään tai poistumaan. Liikunta- ja hengitysharjoittelun vaikutuksista on omat lukunsa.
Tietämys hengenahdistuksen syistä ja mekanismeista on kansainvälisen tutkimuksen ansioista lisääntynyt viime vuosina merkittävästi; tämä uusi tieto on mukana tässä kirjassa.
Lihavuuden aiheuttamasta hengästymisestä ei ole suomalaisessa kirjallisuudessa juurikaan tätä ennen kirjoitettu, vaikka lihavuus on yhä yleisempi hengenahdistuksen syy väestön painoindeksin jatkaessa kasvuaan.
Rasituksessa ilmaantuvaa hengästymistä ja rasitushengenahdistusta käytetään kirjassa synonyymeinä; näiden yhteinen latinankielinen termi on dyspnea.
Käytettyjen lyhenteiden selitykset ja luettelo aiheeseen liittyvästä keskeisestä kirjallisuudesta on kirjoitussarjan lopussa.
