Äkillinen hengenahdistus on eräs tavallisimmista oireista, joka aiheuttaa potilaan tuomisen sairaalaan. Eräiden tilastojen mukaan keskimäärin 50 % sairaaloiden ei-kirurgisille päivystyspoliklinikoille tuoduista potilaista ilmoitti yhdeksi oireekseen hengenahdistuksen. Sairaaloiden sisätauti- tai keuhkopoliklinikoiden potilaista 25 %:lla yhtenä hoitoon hakeutumisen syynä on ollut hengenahdistus. Oire on voinut olla kohtauksittaista, kuten astmassa, keuhkoveritulpan yhteydessä tai hyperventilaatiosyndroomassa, tai hiljalleen kehittyvää, fyysiseen rasitukseen liittyvää.

Rasitukseen liittyvä hengenahdistus heikentää henkilön elämän laatua sekä rajoittaa fyysistä suorituskykyä ja toimintakykyä. Tuoreessa kyselytutkimuksessa (FinEsS 2016), johon vastasi yli 4000 helsinkiläistä 18–69-vuotiasta henkilöä, 8 % ilmoitti rasituksessa ilmaantuvan hengenahdistuksen rajoittavan heidän liikkumistaan siten, että he eivät pysty kävelemään samanikäisen terveen henkilön rinnalla tavallista kävelyvauhtia. Jos mukana kyselyssä olisi ollut yli 70-vuotiaita, luku olisi melko varmasti ollut selvästi suurempi. Samassa tutkimuksessa 21 % tupakoitsijoista ilmoitti kokeneensa hengenahdistusta viimeisen vuoden aikana. Eli tupakointi lisää oireen yleisyyttä.

Hengenahdistuksen esiintyminen oireena liittyy myös lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Rasitushengenahdistus ennusti keuhkoahtaumatautia sairastavien kuolleisuutta selvemmin kuin keuhkojen toimintakykyä mittaava uloshengityksen sekuntikapasiteetti ja sydänpotilailla selvemmin kuin rasitusrintakipu. Iäkkäillä henkilöillä herkästi ilmaantuva rasitushengenahdistus liittyy usein huonoon toimintakykyyn yleensä sekä heikompaan psyykkiseen tilaan.

Hengenahdistusoireen on todettu rajoittavan istumatyötä tekevien henkilöiden hakeutumista liikunnallisiin harrastuksiin tai kunto-ohjelmiin. Eli rasituksessa ilmaantuva oire on estänyt tavallaan sellaista harrastamista tai kuntoutusta, jolla oiretta voitaisiin lievittää.

Eräässä englantilaisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että ne potilaat, joilla oli jokin keuhkosairaus, kokivat rasituskokeessa hengenahdistusta selvästi herkemmin ja pienemmällä rasitusportaalla kuin terveet henkilöt (kuva ). Keuhkopotilailla hengenahdistuksen voimakkuus oli kohtalaisen vaikea (4/10) keskimäärin jo silloin, kun rasituksen teho oli vain 60 % heidän fyysisen sorituskykynsä normaaliarvosta. Sydänpotilailla tulos oli samansuuntainen.