Perusterveydenhuolto

Perusterveydenhuollon piiriin kuuluvat terveyskeskukset, äitiys- ja lastenneuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Mielenterveysongelmiin haetaan ensisijaisesti apua perusterveydenhuollosta. Sen tärkeimmät tehtävät ovat mielenterveyden edistäminen sekä häiriöiden tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Perusterveydenhuollossa on saatavana neuvola- ja koulupsykologien, toimintaterapeuttien ja puheterapeuttien asiantuntemusta.

Lastenneuvola on luonnollinen paikka alle kouluikäisten lasten ongelmien selvittelyn käynnistämiseen. Neuvolaan voi ottaa yhteyttä myös varsinaisten ikäkausitarkastusten ulkopuolella. Terveydenhoitaja voi ohjata lapsen ja perheen edelleen neuvola- tai terveyskeskuslääkärin arvioon, perheneuvolaan tai muihin kunnallisiin palveluihin.

Kouluikäisten lasten ongelmien selvittely käynnistyy useimmiten koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kautta. Tällöin kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri voivat yhdessä niin kutsutun opiskeluhuoltoryhmän kanssa käynnistää tarvittavat selvitykset. Työskentelyyn voivat kuulua esimerkiksi koulupsykologin tai koulukuraattorin tapaamiset. Koululääkärillä on mahdollisuus lähettää lapsi erikoissairaanhoitoon lähempiin tutkimuksiin.

Perheneuvolat, perustason lasten- ja nuorisopsykiatria ja nuorisoasemat

Perheneuvoloiden puoleen voi kääntyä ilman lähetettä esimerkiksi silloin, kun on huolta lapsen käytöksestä, kehityksestä, tunne-elämästä, kaverisuhteista tai pärjäämisestä päiväkodissa, koulussa tai harrastuksissa. Lisäksi perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä, jos vanhemmat haluavat pohtia vanhemmuuttaan, kasvatusasioita tai parisuhdettaan. Perheneuvoloiden kautta on saatavissa selvittelyapua kodin ristiriitatilanteisiin, vuorovaikutuksen ongelmiin sekä kriisiapua vaikeissa elämän tilanteissa. Osa perheneuvoloista järjestää myös ryhmämuotoista ohjausta, kuten vanhemmuuden taitoryhmiä sekä vauvaperhetyötä.

Valtakunnallisesti perheneuvoloiden tarjoamat palvelut vaihtelevat sangen paljon saatavuuden, sisällön ja työskentelyn intensiteetin osalta. Osa perheneuvoloista työskentelee vauvoista täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleviin lapsiin saakka, ja osalla on käytössä esimerkiksi 13 tai 15 vuoden ikärajat. Oman paikkakunnan perheneuvolan käytännöt ja tarjoamat palvelut kannattaa siis tarkastaa erikseen. Perheneuvoloissa työskentelee etupäässä psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä, joista monilla on terapeutin koulutus.

Osalla paikkakunnista on tarjolla perustason lasten- ja nuorisopsykiatrisia erityispalveluita, jossa lasta voidaan arvioida, tutkia, hoitaa ja kuntouttaa. Lähetteen näihin palveluihin voi tehdä lapsen voinnista tai tilanteesta huolestunut taho, kuten päiväkoti, koulu tai psykologi. Perustason vastaanoton henkilökuntaan kuuluu yksiköstä riippuen lasten/nuorisopsykiatreja, sairaanhoitajia, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä/ohjaajia, toimintaterapeutteja ja puheterapeutteja. Vammainen lapsi ja nuori voi saada myös vammaispalveluita.

Nuorisoasemat ovat kunnan ja A-klinikkasäätiön ylläpitämiä palveluita, joihin hakeutumiseen ei tarvita erillistä lähetettä. Nuorisoasemien kautta nuorten ja heidän vanhempiensa on mahdollista saada apua erityisesti päihde- ja riippuvuusongelmiin sekä erilaisiin kriisitilanteisiin.

Erikoissairaanhoito

Erikoissairaanhoitoon vaaditaan lääkärin lähete, jossa kuvataan lapsen oireet, toimintakyky, kehitykselliset seikat sekä perheen kokonaistilanne. Hoidon porrastuksen mukaisesti erikoissairaanhoidon piiriin keskitetään ensisijaisesti vaikea-asteiset häiriöt. Näistä esimerkkejä ovat vakava masennus, hallitsematon aggressio, neuropsykiatriset häiriöt, joihin liittyy käytöksen ja/tai tunne-elämän ongelmia, laaja-alaiset kehitykselliset häiriöt kuten autismikirjon häiriöt, syömishäiriöt, vakavat vuorovaikutuksen häiriöt, vaikea tai pitkäkestoinen psykosomaattinen oireilu sekä somaattiseen sairauteen liittyvät psyykkiset oireet ja kehitykselliset kriisit.

Alle 13-vuotiaat lapset kuuluvat lastenpsykiatrisen hoidon piiriin ja tätä vanhemmat nuorisopsykiatrialle. Molemmissa paikoissa on käytettävissä moniammatilliset tiimit, joihin kuuluu erikoislääkäreiden lisäksi sairaanhoitajia, psykologeja, toimintaterapeutteja ja sosiaalityöntekijöitä. Erikoissairaanhoitoon keskitetään vaativa diagnostiikka ja hoito, johon sisältyvät osastohoito ja intensiiviset avohoitopalvelut. Perusterveydenhuollon yksiköillä, perheneuvoloilla ja muilla viranomaistahoilla on mahdollisuus käyttää erikoissairaanhoidon konsultaatiopalveluita.

Alle 23-vuotiaiden kiireettömään erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluihin pääsyä säätelee terveydenhuoltolaki siten, että erikoislääkärin tekemä hoidon tarpeen arviointi ja tarvittavat tutkimukset on toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut.

Päivystykselliset palvelut

Päivystyksellisesti arvioidaan paikkakuntakohtaisen palvelujärjestelmän puitteissa joko perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidon palveluiden kautta ensisijaisesti lapset, joilla on akuuttia itsetuhokäyttäytymistä, psykoottisista oireilua tai vaarallinen tuhoava käytös.

Erikoissairaanhoidon päivystykseen hakeudutaan pääsääntöisesti lähetteellä, mutta terveyskeskuspäivystyksessä asiointi ei tätä edellytä. Epäselvissä tilanteissa voi soittaa terveysneuvontapalveluun tai päivystykseen toimintaohjeiden saamiseksi.

Sosiaalitoimen palvelut

Uudistetun sosiaalihuoltolain tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata oikea-aikainen tuki perheille. Lain perusteella lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua silloin, kun se on lapsen hyvinvoinnin turvaamisen kannalta välttämätöntä. Käytännössä kotipalvelu voi olla esimerkiksi tilapäistä lastenhoito-, siivous- tai ruoanlaittoapua tai tukea kodin ulkopuolisessa asioinnissa. Kotipalvelun lisäksi on saatavilla perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa ilman lastensuojelun asiakkuutta. Vanhemman oma yhteydenotto riittää käynnistämään välttämättömien sosiaalipalveluiden järjestämisen.

Uuden lain myötä lastensuojeluasian vireillepano tapahtuu, kun lastensuojelun työntekijä saa tietää mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Vireillepano ei edellytä lastensuojeluilmoituksen tekoa. Lastensuojeluasian vireillepanon yhteydessä arvioidaan tarve kiireellisille lastensuojelutoimille sekä palvelutarpeen kartoitukselle.

Terveydenhuollon ammattihenkilöillä ja muilla lasten parissa työskentelevillä henkilöillä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat tekijät tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoittamiskynnyksen ei tulisi olla turhan korkea. Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen velvoitettujen on tehtävä niin ikään ilmoitus poliisille, jos heillä on syytä epäillä lapseen kohdistunutta seksuaali- tai pahoinpitelyrikosta.

Lapsen huoltoon, elatukseen ja tapaamisoikeuksiin liittyviin asioihin ja mahdollisiin ongelmiin on mahdollista saada apua sosiaalitoimen lastenvalvojalta.

Vapaaehtois- ja yksityissektori

Vapaaehtois- ja yksityissektori tarjoaa moninaista tukea lapsille ja heidän perheilleen. Tarjonta ja sen saatavuus vaihtelevat paikkakunnittain. Potilasyhdistykset ja yksityiset palveluntuottajat tarjoavat esimerkiksi koulutus- ja kuntoutuspalveluita sekä ennaltaehkäiseviä palveluita. Merkittävä osa lääkinnällisestä kuntoutuksesta toteutuu yksityisten terapeuttien tarjoaminen palveluiden kautta. Yksityisiä palveluntuottajia toimii myös lastensuojelun ja sijaishuollon piirissä. Kirkon perheasiainkeskuksen kautta on saatavilla apua parisuhdeongelmiin ja avioerotilanteisiin.

Ensi- ja turvakotien liitto ylläpitää turvakoteja, joihin voivat hakeutua perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokevat tai sen uhan alla olevat. Ensikodit tarjoavat puolestaan palveluita vauvaperheille, joilla on vaikeuksia selvitä arjesta ilman tiivistä tukea. Ensikotiin voi hakeutua jo odotusaikana.