Jokainen vanhempi joutuu joskus tilanteeseen, jolloin tuijottaa lastaan avuttomana ja kokee, ettei tajua ollenkaan, mistä on kysymys. Mitä tämä lapsi haluaa, ja miksi hän temppuilee näin? Teenkö jotakin väärin? Miten tästä selvitään? Ja miksi kummassa olen itse kaikkea muuta kuin hellien ja rakastavien tunteiden vallassa?

Useimmat lapsen kasvattamiseen liittyvistä pulmista kuuluvat rasittavuudestaan huolimatta arkeen ja tavalliseen elämään. Ne ovat tuttuja miltei kaikille vanhemmille. Silti ei ole olemassa yksiselitteisiä vastauksia siihen, miten niihin pitäisi suhtautua, koska lapset ovat erilaisia. Se, mikä toimii yhden lapsen kohdalla, ei toimi lainkaan toisen kohdalla, vaikka itse ongelma olisi sama.

Yleispäteviä vinkkejä ei ole olemassa, niin huojentavia kuin ne olisivatkin. Ongelmien ratkaisemisessa on tärkeintä tuntea lapsi ja hänen toimintatapansa. Toiseksi tärkeintä on tuntea itsensä. Joskus peiliin katsominen ja omien toimintatapojen muuttaminen on ratkaisun avain. Ilman luottamusta omaan vanhemmuuteen mistään ei tule mitään. Vanhemman täytyy uskoa, että kaikella, mitä hän sanoo ja tekee, on lapselle merkitystä. Vanhemman turvallista, rakastavaa lujuutta vasten lapsi voi kiukutella luottavaisesti ja tuoda esiin hankalatkin puolensa.

Eräs tämän kirjan ajatuksista on auttaa lukijaa tunnistamaan erilaisia lapsiin ja vanhempiin liittyviä ilmiöitä ja antaa sanoja vaikeuksille. Kirjan ensimmäisessä osassa Kasvattaja pulassa – lastenpsykiatri auttaa, Jari Sinkkonen käsittelee yleisiä kasvatuspulmia Meidän Perhe – lehteen tulleiden lukijakysymysten pohjalta. Kysymykset on valittu mahdollisimman monista aiheista, ja ne on ryhmitelty temaattisesti.

Laura Korhonen tarjoaa omassa osuudessaan lukijalle tietoa lapsen kasvun ja kehityksen vaikeuksista ja tavallisimmista lastenpsykiatrisista häiriöistä. Hän antaa neuvoja siitä, miten pulmatilanteista voidaan selvitä kotikonstein, ja milloin on syytä hakea apua.

Kummankin kirjoittajan osuuden johtopäätöksenä on, että lapsiperheille ei ole tarpeeksi matalankynnyksen palveluja. Pitkittyessään arkiset ongelmat voivat pahentua, ja ne alkavat hallita lapsen ja perheen elämää. Kasvatuspulma muuttuu vähitellen hoitoa vaativaksi psyykkiseksi häiriöksi. Niiden hoitamista ei helpota hoitoketjujen katkeileminen ja viranomaisten yhteistyön kankeus.

Toivomme voivamme rohkaista lukijoita hakemaan tarvittaessa apua ongelmiin. Toivomme myös, että löytyisi oikea paikka tarvittavan tuen saamiseksi.

Helsingissä marraskuussa 2021

Jari Sinkkonen ja Laura Korhonen