Perheen valmistautuminen tulevan lapsen suun terveydenhoitoon
Odotusajan suun terveydenhoidon tavoitteena on, että perheen tavat ja tottumukset ovat suun terveyttä edistäviä. Vanhempien tulisi ymmärtää suun sairauksien syntymisen periaatteet sekä tietää suun omahoidon menetelmät niiden ehkäisemiseksi (kuva ). Näin myös lapsi oppii oikeat suuhygieniatavat sekä yleis- ja suun terveyden kannalta edulliset ruokailutottumukset, jotka ovat suun omahoidon perusta.
Vanhemmat ja lapsen suun terveys. Vanhempien osallisuus lapsen suun terveyden edistämisessä.
Raskauden aiheuttamat muutokset äidin suun terveyteen
Raskausaikana suu happamoituu hormonitoiminnan muuttumisen vuoksi. Syljen pH laskee ja sen korjaava vaikutus (puskurointikyky) voi heiketä, koska syljessä on vähemmän kalsiumia ja muita remineralisaatioon liittyviä elektrolyyttejä kuin ennen raskautta. Samaan aikaan suun happamoitumisen kanssa happohyökkäysten määrä voi lisääntyä tiheästi nautittujen välipalojen takia. Lisäksi tilannetta pahentaa vielä suun terveydelle haitallisten bakteerien (mutans-streptokokkien, laktobasillien ja hiivojen) määrän lisääntyminen raskauden lopulla ja imetyksen aikana. Syljen puskurointikyky palaa ennalleen heti synnytyksen jälkeen, sen sijaan mikrobimäärät voivat pysyä suurina vielä imetyksen aikanakin.
Raskaus ei aiheuta ientulehdusta, mutta voi pahentaa jo olemassa olevaa ientulehdusta. Pienikin määrä plakkia hampaan pinnalla voi laukaista voimakkaan tulehdusreaktion. Raskausajan ientulehdukselle on tyypillistä voimakas verenvuototaipumus. Ien vuotaa herkästi pienestäkin kosketuksesta.
Eroosio (ks. Ravinnon happamuus ja hampaiden eroosio) eli hampaan kiilteen liukeneminen on yleensä lyhytaikaista raskauden aikaisen oksentelun vuoksi, jolloin vaurioita ei mahdollisesti ehdi tulla.
Suun omahoito
Suun omahoidon tulisi olla säännöllistä odotusaikana: harjaus fluorihammastahnalla kahdesti päivässä ja hammasvälien säännöllinen puhdistus yksilöllisesti valitulla välineellä (ks. Hampaiden puhdistaminen, Hammasharjat ja Hampaiden välipintojen puhdistus). Ohjausta suun omahoitoon kannattaa hakea joko suuhygienistiltä tai hammaslääkäriltä.
Uusien tutkimusten mukaan parodontiitti eli hampaan kiinnityskudostulehdus (ks. Hampaan kiinnityskudostulehdus (parodontiitti)) voi lisätä keskossynnytysten vaaraa. Parodontiitissa tulehtuneisiin ientaskuihin kerääntyy paljon bakteeripeitteitä ja niiden aineenvaihduntatuotteita, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia koko elimistöön. Suun bakteeritasapainon järkkyminen voi lisätä myös keskossynnytyksiä.
Raskauden aikana runsaasti oksentelevien henkilöiden kannattaa kiinnittää huomiota suun happamuutta lisäävien tekijöiden poistamiseen tai vähentämiseen. Suun happamuus saadaan nostettua aterian jälkeen normaaliksi esimerkiksi juustoviipaleella tai pähkinöillä, sillä ne neutraloivat syljen happamuutta. Toisena vaihtoehtona voidaan käyttää ksylitolituotteita.
Ravinto, napostelu ja piilosokeri
Suun terveyden kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota ravintoaineiden koostumuksen lisäksi ravinnon nauttimiskertoihin. Raskaus ja imetys voivat lisätä napostelua. Hiilihydraattipitoisten tuotteiden napostelu on suurin syy hampaiden reikiintymiseen (ks. Karies (hampaan reikiintyminen)), koska aikaa syljen neutralisoivalle vaikutukselle jää liian vähän. Napostelua ei ole pelkästään syöminen, vaan myös juomien nauttiminen. Rasvatonta maitoa suositellaan ruokajuomaksi kaikille, jotka voivat sitä käyttää, ja paras janojuoma on vesi.
Piilosokeria on runsaasti esimerkiksi virvoitusjuomissa ja täysmehuissa; 1,5 litran pullo sisältää sokeria noin 60 palan verran ja litra täysmehua 40 sokeripalaa. Sokeria tai sitruunahappoa sisältävät juomat, kuten mehut, täysmehut ja virvoitusjuomat, on syytä nauttia ruokailujen yhteydessä. Näin juomien aiheuttama eroosio- ja reikiintymishaitta (ks. Juomat ja suun terveys) jää mahdollisimman vähäiseksi.
Ksylitolituotteiden käyttö
Ksylitolituotteiden säännöllinen käyttö tulisi aloittaa jo raskausaikana. Tutkitusti ksylitoli vähentää mutans-streptokokkeja, estää niiden kiinnittymistä hampaan pintaan ja vähentää näin hampaiden reikiintymisalttiutta (ks. Ksylitoli). Äidin ksylitolin käyttö edistää välillisesti myös lapsen suun terveyttä. Vaikka äidin syljen mutans-streptokokkien määrä olisi suuri, säännöllinen ksylitolin nauttiminen estää bakteerin tartunnan lapseen.
Suun hoidon toimenpiteet raskauden aikana
Raskauden aikana tulisi välttää suuria hoitotoimenpiteitä. Ensimmäisen kolmanneksen aikana voidaan tehdä suun perustutkimus, suun sairauksia ehkäiseviä hoitotoimenpiteitä ja suunnitelma tulevaa suun terveydenhoitoa varten (ks. Suun terveystarkastus ja Suun tutkimukset). Tällöin on tärkeää, että kaikki plakkia helposti keräävät kohdat hampaistosta hoidetaan, koska pienikin määrä plakkia voi laukaista ientulehduksen odotusaikana. Toisen kolmanneksen aikana voidaan suorittaa korjaava hoito sekä muut rasittavat toimenpiteet.
Viimeisen kolmanneksen aikana ei tehdä enää hoitotoimenpiteitä. Silloin korostuu sekä äidin että lapsen suun omahoidon ohjaus. Raskauden aikana olisi myös vältettävä röntgenkuvien ottoa, amalgaamipaikkojen purkamista ja lääkekuureja. Lääkärin valvonnassa näihinkin toimenpiteisiin voidaan kuitenkin ryhtyä.
