Suomessa koululaiset harjaavat laiskasti hampaitaan
Koululaisten hampaiden harjaustiheys on parantunut vuosien mittaan. Kuitenkin vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan vain alle puolet 8.–9.-luokkalaisista pojista harjaa hampaansa suositusten mukaan kaksi kertaa päivässä ja tytöistä noin 70 %.
Sama tilanne näkyy kansainvälisessä WHO-koululaistutkimuksessa. Sen mukaan vuonna 2014 hampaansa harjasi vähintään kahdesti päivässä tutkituista 11-, 13- ja 15-vuotiaista suomalaispojista vain puolet, kun tytöistä suosituksen mukaan harjasi kaksi kolmesta. Pojilla nuorimmat olivat ahkerampia harjaajia, kun taas tytöillä harjausahkeruus lisääntyi iän myötä. Suomi on kuitenkin parantanut useammalla sijalla lähes huonointa asemaansa 2000-luvun alkuvuosien kansainvälisessä vertailussa. Esimerkiksi Ruotsissa vähintään kahdesti päivässä hampaansa harjasi 78 % pojista ja 87 % tytöistä. Myös ruotsalaisista pojista nuorimmat harjasivat useammin kuin 13–15-vuotiaat.
Suun puhdistusvälineet
Hammasharja valitaan koululaisen iän ja koon mukaan. Ns. nuorisoharjat sopivat alakouluikäisille ja aikuisten hammasharjoihin siirrytään viimeistään yläkouluun mentäessä. Hammasharjaksi (kuva Harjamalleja) valitaan perusmalli, jossa on riittävän pieni harjaspää sekä pehmeät harjakset. Sähköhammasharja (ks. Sähköhammasharjat) on hyvä valinta, jos se innostaa koululaista harjaamisessa.
Joskus tarvitaan puhkeavien hampaiden purupintojen puhdistamiseen ns. soloharjaa (kuva Soloharja), jonka tupsupäällä saa vain osaksi puhjenneet pinnat puhtaiksi. Hampaiden välien puhdistus aloitetaan noin 10–12-vuotiaana, mutta aikaisemminkin voi aloittaa, jos välit ovat hyvin tiiviit. Kouluikäisille hammaslanka (ks. Hammaslangan käyttö) on yleensä paras väline hammasvälien puhdistukseen.
Suun puhdistuksen tarkistamisen voi kotona tehdä apteekeista saatavilla väritableteilla.
Aikuisten hammastahnaa
Kaikenikäisille koululaisille hammastahnaksi käy tavallinen aikuisille tarkoitettu tahna, jonka fluoripitoisuus on 0,15 % (1450 ppm; ks. Hammastahnat). Valkaisevia, hammaskiven muodostusta ehkäiseviä tai muita erikoistahnoja ei suositella koululaisille. Erikoistahnoista poikkeuksen muodostavat tahnat, jotka eivät sisällä natriumlauryylisulfaattia. Niistä voi olla apua, jos suuhun tulee kipeitä limakalvorakkuloita eli aftoja (kuva Afta alahuulen sisäpinnalla).
Hammastahnaa laitetaan harjalle pieni, noin 0,5–2 cm:n mittainen määrä. Harjauksen jälkeen suu huuhdotaan kevyesti pienellä vesimäärällä.
Fluoria hammastahnasta
Pääsääntöisesti koululainen saa riittävän fluorimäärän, jos hän käyttää fluorihammastahnaa kaksi kertaa päivässä (ks. Fluori). Muita fluorivalmisteita, kuten imeskeltäviä fluoritabletteja ja purskutteluliuoksia, käytetään vain erityistilanteissa ja suun terveydenhuollon asiantuntijoiden ohjeiden mukaan. Ne voivat tulla kyseeseen esimerkiksi oikomishoidon yhteydessä.
Vanhempien apu suun puhdistuksessa
Yläkouluikään asti koululainen tarvitsee vanhempien apua iltaharjauksessa tai ainakin harjaustuloksen tarkistamisessa. Vaikeita puhdistuskohtia ovat taakse puhjenneet ensimmäiset ja toiset poskihampaat sekä etualueen uudet pysyvät hampaat. Kaikkien muidenkin puhkeavien hampaiden purupintojen uurteet tulee puhdistaa huolellisesti, samoin ienrajat (kuva Hampaiden harjaus).
