Suun terveydenhuolto on osa kouluterveydenhuoltoa. Peruskoululaisille, alle 18-vuotiaille, se on maksutonta, mutta yli 15-vuotiaan pitää maksaa peruuttamatta jääneestä ajasta.
Kouluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu seurata ja edistää oppilaiden terveyttä sekä valvoa ja edistää kouluyhteisön terveellisyyttä ja turvallisuutta.
Asetus ohjaa toimintaa
Valtioneuvoston vuonna 2010 antama asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa kuntien toimintaa. Suun määräaikaiset terveystarkastukset tulee tehdä kaikille 1., 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille. Tarkastukseen kuuluu kliinisen tarkastuksen lisäksi ehkäisevät toimenpiteet ja tarpeellinen neuvonta. Sen lisäksi tehdään välivuosina yksilöllisen tarpeen mukaan suun terveystarkastuksia, joissa seurataan suun terveydentilaa ja sen kehitystä, kartoitetaan tottumuksia ja annetaan tarvittavaa neuvontaa.
Kotona on hyvä tarkkailla koululaisen suun terveydentilaa ja varata tarvittaessa hänelle aika esimerkiksi hammastapaturman sattuessa tai jos koululainen valittaa kipua suun alueella.
Yhteistyö kouluyhteisön kanssa
Suun terveydenhuolto on osa kouluterveydenhuoltoa, mikä koulun tulee huomioida opetussuunnitelmissaan ja kouluterveydenhuollon suunnitelmissa (kuva ). Koulun tulee tiedotteissaan antaa koteihin riittävästi tietoa suun terveydenhuollon toiminnasta, esimerkiksi oppilaiden suun terveydenhuoltokäyntien järjestelyistä. Koulun tulee myös informoida suun terveydenhuoltoa koulua koskevista asioista, silloin kun ne sivuavat suun hoidon asioita.
Vuodesta 2004 lähtien on käytössä ollut terveystiedon oppiaine. Alakoulussa sitä opetetaan muihin oppiaineisiin liitettynä, mutta yläkoulussa se on oma oppiaine. Suun terveydenhuollon henkilöstön yhteistyö opettajien kanssa suun terveyttä käsittelevien oppituntien valmistelussa takaa aiheen käsittelyn uusinta tutkimustietoa hyödyntäen (kuva ). Yhteistyö myös helpottaa opettajien valmistautumista.
Suun hoidon tapahtuma alakoululla. Kolmen tytön tekemä opetuskuvajuliste ateriarytmistä Leppäkorven koulussa Vantaalla. Kuva: Marja Hukkanen.
Koulun ja hammashoitolan yhteinen tapahtuma. 5. luokan oppilas opettaa 2-luokkalaisille sähköhammasharjan käyttöä Leppäkorven koulussa Vantaalla. Kuva: Marja Hukkanen.
Terveellinen kouluympäristö
Terveellinen kouluympäristö tukee koululaisen omia valintoja sekä ottaa toiminnassaan ja opetuksessaan huomioon terveyttä lisäävät ja ylläpitävät tekijät. Opetushallituksen ja Kansanterveyslaitoksen suositus (2007) makean myynnin lopettamiseksi yläkouluissa vähensi myyntiä erityisesti Lapissa, mutta Etelä-Suomen kouluissa myynti jatkui lähes entiseen tapaan. Niissä kouluissa, joissa päivän aikana sai poistua koulun alueelta, oppilaiden tupakointi ja makean syöminen olivat yleisiä. Kouluympäristöllä on tärkeä rooli elintapojen oppimisessa, valitettavasti myös epäterveellisten tapojen, kuten tupakoinnin, omaksumisessa.
Koulussa on oltava mahdollisuus juoda vettä liikuntatuntien yhteydessä ja muulloinkin koulupäivän aikana. Kouluruokailu on osa oppimistapahtumaa, ja sen tulee tukea sekä suun- että yleisterveyden ylläpitämistä. Kouluruokasuosituksen mukaan runsaasti rasvaa, sokeria ja suolaa sisältäviä tuotteita ei pidetä kouluympäristöön sopivina tuotteina, eikä niitä pidä myydä koulutiloissa. Jotkut koulut tarjoavat maksullista välipalaa.
Yhteistyön osa-alueita
Koulun ja kouluterveydenhuollon ja sen osana suun terveydenhuollon yhteistyötä tarvitaan esimerkiksi tupakan ja muiden päihteiden käytön ehkäisyssä. Koululääkärin ja -terveydenhoitajan kanssa sovitaan, miten esimerkiksi urheilijat ja laihduttajat voivat ruoka- ja muilla tavoillaan säilyttää terveytensä. Yleissairauksia sairastavien, erityisopetuksessa olevien, vieraista kulttuureista tulleiden sekä pelkäävien oppilaiden neuvonnassa ja hoidossa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Sitä tarvitaan myös, jos suun terveydenhuollossa herää epäily koululaisen hoidon laiminlyönnistä tai kaltoinkohtelusta.
