Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2018 lähes 300 000 ulkomaan kansalaista ja vieraskielisiä lähes 400 000, mikä on noin 7 % väestöstä. Maahanmuuttajat tulevat maahan pakolaisina, turvapaikanhakijoina, siirtolaisina tai paluumuuttajina. Muuttajat ovat kotoisin monesta maasta ja monelta kieli- ja kulttuurialueelta.
Terveydenhuollon, mukaan lukien suun terveydenhuollon, asiakkaina on yhä enemmän maahanmuuttajia. Haasteita aiheuttavat kieliongelmat sekä uskonnosta, kulttuurista ja entisen kotimaan tavoista johtuvat erilaiset toimintatavat.
Maahanmuuttajien tavat ja tottumukset
Voidakseen tehdä menestyksellistä terveyttä edistävää työtä maahanmuuttajien parissa on terveydenhuollon ja muiden alojen työntekijöiden tärkeää perehtyä eri uskontoihin ja eri maiden tapoihin. Tieto auttaa ymmärtämään maahanmuuttajien toimintatapoja, esimerkiksi uskonnon vaikutusta paastoamiseen ja ruuan valintaan. Elintapoihin tulee suhtautua kunnioittavasti myös silloin, kun niitä halutaan muuttaa terveellisemmiksi.
Makean käyttö jälkiruokina tai juomina kuuluu monessa maassa olennaisesti ruokavalioon. Joissakin maissa juodaan runsaasti sokerilla makeutettua teetä tai maitoa. Makeaa teetä saatetaan juoda pitkin päivää aterioiden välillä.
Kaikkialla ei aloiteta hampaiden harjausta lapsen ensimmäisinä vuosina, vaan vasta kouluiässä. Nykyaikaiset suun puhdistusvälineet ja käytössä olevat suun sairauksien ehkäisytavat (esimerkiksi fluori ja ksylitoli) voivat olla outoja.
Säännölliset suun ja hampaiden tutkimukset ja tarkastukset ovat monessa maassa outo käytäntö. Hammaslääkäriin mennään vasta, kun hammaskipu äityy pahaksi. Alle kouluikäiset eivät kaikkialla käy suun terveydenhuollon tarkastuksissa.
Ruokailutavat ja suun terveys
Maahanmuuttajien suun terveydenhoitoa pyritään toteuttamaan suomalaisten käytäntöjen mukaisesti. Ruokailutottumukset pyritään saamaan yleisterveyttä ja suun terveyttä ylläpitäviksi.
Maahanmuuttajat valmistavat mielellään oman maansa juhla- ja perinneruokia, jos vain tarvikkeita löytyy kaupoista. Kun makeita ruokia ja juomia sekä makeisia on runsaasti tarjolla, tulee niiden käyttö helposti ja nopeasti jokapäiväiseksi tavaksi. Aikaisemmin terveet hampaat voivat reikiintyä lyhyessä ajassa. Makeaa annetaan runsaasti myös pikkulapsille. Lasten ruokahaluttomuus voikin johtua runsaasta makeisten ja makeiden juomien käytöstä. On hyvä ohjata maahanmuuttajia säännöllisiin ruokailuaikoihin ja käyttämään sokeria sisältäviä tuotteita vain harvoin.
Suuhygienia
Suuhygienian toteuttamisessa on usein puutteita. Suun puhdistustavat ja -välineet voivat olla maahanmuuttajille outoja, minkä vuoksi tarvitaan kädestä pitäen annettua ohjausta, myös tavan juurruttamiseksi. Suomessa käytetään yleisesti fluoria ja ksylitolia, jotka ovat monelle maahanmuuttajalle outoja tuotteita. Siksi niistä ja niiden käyttötavoista ja annostelusta on hyvä kertoa maahanmuuttajille ja heitä ohjaaville terveydenhuollon ammattilaisille.
Tottuminen suomalaisiin tapoihin
Maahanmuuttajan kotimaan ja kielitaidon mukaan tarvitaan toisinaan terveydentilan parantamiseksi tai ylläpitämiseksi runsaasti yhteistyötä eri tahojen kesken. Ravitsemusterapeutit ovat tärkeitä täysipainoisen ja terveellisen ravitsemuksen opastajia. Alkuvaiheessa maahanmuuttajalla voi olla vaikeuksia löytää kaupasta hyviä ja terveellisiä ruoka-aineita, joten siinäkin tarvitaan opastusta lähes käsi kädessä.
Päivähoidossa ja koulussa lapset tottuvat sujuvasti suomalaiseen ruokaan ja ruokailutapoihin. Kotihoidossa lapsilla säilyvät entisen kotimaan tavat pitempään.
Kaiken terveysneuvonnan, mitä eri tahot antavat, tulee olla samansuuntaista ja koko perheen terveyttä tukevaa.
