Kehitysvammainen on henkilö, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Kehitysvamma voi olla lievä, keskivaikea, vaikea tai syvä, ja siihen liittyy usein monia liitännäisongelmia. Suomessa on noin 50 000 henkilöä, joilla on kehitysvamma; vaikea-asteinen kehitysvamma on noin 10 000:lla.
Downin oireyhtymä on yleisin kehitysvammaisuutta aiheuttava geneettinen syy. Down-henkilöitä on Suomessa noin 3600 ja CP-vammaisia henkilöitä noin 6500 – 10 000. CP-vamma aiheutuu aivojen toiminnan vaurioista alle 3-vuotiaana, jolloin syntyy liikunnan ja liikkeiden häiriöitä sekä asentovirheitä. Vamman vaikeusasteen myötä lisääntyvät liitännäisongelmat, kuten puhevamma, epilepsia, autismi ja liikuntarajoitteet.
Kun kehitysvamma on lieväasteinen, voi suun terveydenhoito tapahtua normaalisti. Henkilöt, joilla on vaikea kehitysvamma, hoidetaan erikoissairaanhoidossa ja yleisanestesiassa.
Mikäli henkilöllä on sellainen kehitys- tai CP-vamma, että hän ei itse kykene huolehtimaan suuhygieniastaan, on suuhygienia ja suun terveydenhoito omaisten tai hoitolaitosten henkilökunnan vastuulla.
Downin oireyhtymän suuvaikutuksia
Downin oireyhtymä näkyy suussa monella tavalla. Leukojen ja kielen välillä on epäsuhta, sillä kieli on normaalikokoinen, mutta leuat ovat tavallista pienemmät. Hampaiden puhkeaminen viivästyy. Hampaat ovat lyhytjuurisia, ja ne voivat olla epäjärjestyksessä.
Oireyhtymään voi liittyä nopeasti etenevää hampaiden kiinnityskudosten sairautta (ks. Hampaan kiinnityskudostulehdus (parodontiitti)). Siitä syystä sekä lisääntyneen yleisen infektioherkkyyden vuoksi tulee suuhygieniasta pitää hyvää huolta. Myös suun ja hampaiden tutkimukset ja tarkastukset sekä tarpeellinen hoito tulee tehdä säännöllisesti, tarvittaessa yleisanestesiassa.
Kehitysvammaisen henkilön suun hoidon erityispiirteitä
Henkilöillä, joilla on kehitysvamma, ilmenee monenlaisia suun alueen häiriöitä, esimerkiksi leukojen epäsuhtaa, avo- tai ristipurentaa, hampaiden puuttumista tai pienuutta, kuolaamista ja nielemisongelmia sekä hampaiden narskuttelua ja kulumista. Häiriöt vaikuttavat mahdollisuuteen toteuttaa suun omahoitoa joko itsenäisesti tai avustettuna. Lievästi vammaisilla kaikki tapahtuu kuten muillakin, mutta kuitenkin omaisen tai lähihenkilön tuella ja vastuulla.
Kehitysvamman vaikeusasteesta riippuen kivun ilmaiseminen voi olla vaikeutunut. Syömättömyyden syyn selvittäminen kannattaa aloittaa suusta, sillä kipeä suu tai reikä hampaassa voi aiheuttaa syömisongelmia. Suun kipu voi aiheuttaa myös rauhattomuutta ja tuskaisuutta.
Henkilöillä joilla on kehitysvamma, on usein monia sairauksia, kuten sydänsairauksia, epilepsia, psyyken häiriöitä tai aistivammaisuutta. Sairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet, muun muassa psyykenlääkkeet, kuivattavat suuta ja lisäävät hampaiden reikiintymisen ja kiinnityskudostulehdusten riskiä.
Terve ja kivuton suu lisää hyvää oloa. Niin kuin muillakin ihmisillä, kehitysvammaisen ruoka- ja juomatarjonta tulee suunnitella suun terveyttä edistäväksi (ks. Suomalaisten ravitsemus ja suun terveys). Usein ja varsinkin aterioiden välillä annetut makeat herkut ja juomat voivat aiheuttaa nopeasti reikiä hampaisiin (ks. Ravinnon sokerit ja Ravinnon happamuus ja hampaiden eroosio). Ksylitoli aterian lopuksi pysäyttää happohyökkäyksen. Purukumin ja pastillien sijasta voidaan käyttää suussa helposti sulavia ksylitolitabletteja (ks. Ksylitoli). Suun huuhtominen vedellä tai veden juominen aterian jälkeen poistaa suusta ruuan jätteitä.
Suuhygienia
Kehitysvamman takia suuhygienista huolehtiminen voi olla vaikeutunut. Sen vuoksi tarvitaan puhdistuksen tarkistusta tai avustajan kokonaan tekemää puhdistusta.
Suun puhdistus suunnitellaan yksilöllisesti suun tilanteen ja olosuhteiden mukaan. Puhdistuksen suorittamisessa hyvä asento helpottaa kunnollisen tuloksen saamista (kuva ja ). Pieni lapsi voi istua harjaajan sylissä pää harjaajan kainalossa, jolloin pää on tukevasti ja lapsella on turvallinen olo. Isommille järjestetään pysyvä valoisa hampaiden pesupaikka niin kotona kuin laitoksessa.
Sähköhammasharjasta (ks. Sähköhammasharjat) voi olla apua esimerkiksi henkilöille, joilla on CP-vamma ja joilla käsien liikeongelmat hankaloittavat itsenäistä suun puhdistusta. Down-henkilöillä suuri kieli ja vahvat poskilihakset vaikeuttavat puhdistusta. Kehitysvamman vaikeusasteesta riippuen voidaan käyttää erikoisharjoja ja muita apuvälineitä (ks. Erikoisharjat ja kuva Reumalapsen hampaiden harjaus).
Suun terveydenhuollon ammattilaisten ohjeiden mukaan käytetään fluorivalmisteita (ks. Fluori) siinä muodossa, missä niiden käyttö onnistuu.
Avustettu hampaiden pesu. Kun hampaiden pesu ei onnistu itseltä vamman tai muun syyn vuoksi, avustaja pesee hampaat. Hyvä harjausasento on kuvan mukainen eli hampaiden pesu tehdään niin, että avustaja on avustettavan takana. Toisella kädellä tuetaan pään asentoa ja toisella kädelle käytetään harjaa.
Vuodepotilaan hampaiden pesu. Vuodepotilaan hampaat on helpoin puhdistaa niin, että potilaan pää on hampaita pesevän avustajan sylissä.
Yhteistyö suun terveydenhoidossa
Kehitysvammaisten henkilöiden suun terveydentila on yleensä huonompi kuin muun väestön. Sen vuoksi suusairauksien ehkäisevään hoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota ja moniammatillinen yhteistyö on välttämätöntä. Tarvitaan omaishoitajan ja kodin, päivähoidon, koulun, päivätoiminnan, asuntolan ja muiden laitosten saumatonta yhteistyötä ja toimintaa suun terveydenhuollon antamien ohjeiden mukaan.
Ohjeet laaditaan yksilöllisesti huomioiden kehitysvammaan liittyvät erityispiirteet sekä suun alueen poikkeavuudet. Kotona ja laitoksissa ergonomiset ja hyvin valaistut puhdistustilat helpottavat hyvän suuhygienian ylläpitoa. Lisäksi tarvitaan asianmukaiset välineet, tarvittaessa sähköhammasharjat ja muut erikoisvälineet. Suun terveydenhuollon ammattilainen opastaa suun puhdistuksen käytännön toteutusta huomioiden esimerkiksi pakkoliikkeet ja asento-ongelmat. Unohtaa ei sovi myöskään suun terveyttä ylläpitäviä ruokailutapoja.
Suun terveydenhoidon onnistumista tukee laitoksessa nimetty kehitysvammojen erityispiirteisiin perehtynyt omahoitaja sekä tutut suun terveydenhuollon henkilöt. Tärkeää on käydä riittävän usein suun terveydenhuollon vastaanotolla niin, että vauriot voidaan pysäyttää alkuvaiheessa sekä tehdä samalla suun terveyttä vahvistavia toimenpiteitä.
Koska korjaava hoito voi olla vaikeaa, tulee suusairauksien ehkäisyyn kiinnittää erityistä huomiota.
