Lähes kaikki ruoat ja juomat sisältävät hiilihydraatteja, joista suun bakteerit muodostavat hampaita liuottavia happoja. Suun terveyden kannalta haitallisimpia hiilihydraatteja ovat sokerit, joiden määrä, laatu, käyttötapa ja -tiheys ratkaisevat niiden mahdollisuuden aiheuttaa hampaiden reikiintymistä (taulukko Muutamien tuotteiden kokonaissokerimääriä). Tärkkelyspitoiset ruoka-aineet, esimerkiksi peruna, juurekset ja viljatuotteet, aiheuttavat myös haponmuodostusta suussa, ja ne usein tarttuvat pitkäksi aikaa hampaiden pinnoille. Ruoantähteiden ja edelleen plakin kertyminen hampaiden pinnoille voi aiheuttaa reikiintymisen lisäksi hampaiden kiinnityskudossairauksia.
Sokerien hampaistovaikutuksia
Hampaiden pinnalla olevat bakteerit muodostavat ravinnon sokereista happoja, jotka laskevat hampaan pinnan happamuutta eli pH:ta. Kun pH laskee alle 5,5, alkaa hampaan kiille liueta. Liukenemista eli hampaan pinnan mineraalien siirtymistä sylkeen tapahtuu noin 20 minuuttia sokeripitoisen tuotteen nauttimisen jälkeen. Ilmiötä kutsutaan demineralisaatioksi. Jos suuhun ei tule jatkuvasti lisää sokeria, mineraalit kovettuvat syljestä uudelleen hampaan pinnalle. Silloin tapahtuu uudelleenkovettuminen eli remineralisaatio. Jos happohyökkäyksiä on tiheään, ei uudelleenkovettumista ehdi tapahtua, vaan vähitellen hampaan pinta pehmenee ja lopulta syöpyy reiäksi.
Hapon muodostumiseen ja pH:n laskuun vaikuttavat monet asiat, kuten suun bakteerien laatu ja määrä, syljen ominaisuudet sekä nautitun sokerin määrä, viipyminen suussa ja käyttötiheys.
Eri makeutusaineet reikiintymisen aiheuttajina
Ravinnossa on lähes aina suun bakteerien aineenvaihduntaan sopivia hiilihydraatteja. Haitallisimpia ovat sakkaroosi, glukoosi, fruktoosi, maltoosi, tärkkelyssiirapit sekä laktoosi (ei kuitenkaan maitotuotteissa). Intiaanisokeri ja muut täysruokosokerit ovat tavallista valkoista sokeria vähemmän puhdistettuja. Niiden paremmuudesta yleis- tai suunterveyden kannalta ei ole tutkittua tietoa.
Hampaille täysin vaarattomia ovat sokerialkoholeista ksylitoli ja erytritoli, keinotekoisista makeuttajista esimerkiksi aspartaami, asesulfaami K, sukraloosi ja sakariini. Sorbitoli, mannitoli, maltitoli ja isomaltoosi eivät yleensä aiheuta reikiintymistä.
Uusin, vuonna 2011 hyväksytty makeutusaine on stevioglykosidi, jota valmistetaan steviakasvin lehtiuutteesta. Se on kaloriton luonnon makeutusaine, jolla ei ole vaikutusta suun terveyteen. Sitä käytetään virvoitusjuomissa ja joissakin marja- ja maitovalmisteissa.
Ksylitoli voi estää hampaiden reikiintymistä (ks. Ksylitoli). Myös erytritolin on todettu ehkäisevän hampaiden reikiintymistä. Lisäksi se on kaloriton. Erytritolia on joissakin hedelmissä ja sienissä, ja sitä valmistetaan käymisteitse glukoosista. Erytritolia käytetään joissakin elintarvikkeissa (esim. makeiset, aamiaismurot, hillot), kun energiamäärää halutaan vähentää. Suomessa erytritolia myydään karppisokerin nimellä.
Sokeria sisältäviä ruoka-aineita
Helposti happoa muodostavia hiilihydraatteja ovat sokerilla makeutettujen makeisten ja leivonnaisten lisäksi hillot, marmeladit, sokeroidut murot, kaakao ja muut sokeroidut juomat sekä perunalastut ja kuivatut hedelmät. Vähemmän haitallisia ovat hedelmät fruktoosipitoisuudestaan huolimatta, sillä niiden pureskelu lisää syljeneritystä, jolloin hapot poistuvat nopeammin suusta.
Keinotekoisilla makeutusaineilla makeutetut tuotteet ja stevioglykosidi eivät aiheuta reikiintymistä mutta kylläkin hampaiden eroosiota (ks. Hampaiston kuluminen (attritio ja abraasio) ja kiilteen liukeneminen (eroosio)), jos tuotteessa on eroosiota aiheuttavaa happoa.
Ruoka-aineiden nauttimistiheys ja viipymä suussa
Mitä pidempään ruoka viipyy suussa, sitä kauemmin siinä oleva sokeri aiheuttaa haponmuodostusta. Näin ollen ravintoaineen viipymisaika suussa vaikuttaa sen hampaistohaittaan (taulukko Muutamien tuotteiden viipymä suussa).
Sokerien poistumista suusta hidastavat hampaiden epätasaisuudet ja kohdat, joihin ruoka takertuu. Näitä voivat olla avoimet reiät ja lohjenneet paikat, oikomislaitteet ja irtoproteesien kiinnikkeet. Sokerien poistumista nopeuttavat hyvä syljeneritys, pureskelu sekä sokerin liukenevuus, esimerkiksi juomissa.
Ksylitoli heti sokeria sisältävän ruuan jälkeen nautittuna nopeuttaa sokerista muodostuvan hapon poistumista suusta. Pelkkä vesihuuhtelu ei hävitä tätä happoa suusta.
Hiilihydraatit, kuten marjat, hedelmät ja vihannekset sekä riisi, makaroni ja muut viljatuotteet, aiheuttavat myös happohyökkäyksen. Sen vuoksi niitä kannattaa nauttia vain aterian yhteydessä ja mieluiten maitotuotteiden kanssa. Pitkälle pilkotut tuotteet kuten perunalastut tarttuvat hampaiden pinnalle ja aiheuttavat pitkäkestoisen happovaikutuksen.
Reikiintymisen kannalta tuotteen nauttimistiheys on ratkaiseva. Jos suuhun tulee sokeria usein, vaikka pieniäkin määriä, tapahtuu haponmuodostusta jatkuvasti. Kun suu on välillä tyhjänä 2–3 tuntia, sylkeen liuenneet mineraalit ehtivät kovettua uudelleen hampaan pintaan. Sen vuoksi on suositeltavaa syödä ravitsemussuositusten mukaisesti 4–6 kertaa päivässä sekä olla napostelematta väliajoilla (kuva ).
Sokerikello ruokailun ajoituksesta. Usein toistuva syöminen ja juominen aiheuttavat pitkäaikaisen happohyökkäyksen. Hampaat kestävät 4–6 happohyökkäystä päivässä.
| Tuote | Sokerimäärä palasokeripaloina (kpl) |
|---|---|
| Virvoitusjuoma 5 dl | 20 |
| Täysmehu 2 dl | 8 |
| Sokeroitu mehu 2 dl | 5,5 |
| Kaakaojuoma 2 dl | 4 |
| Maustettu jogurtti 1,5 dl | 5 |
| Maustettu viili 2 dl | 5 |
| Jäätelötuutti (pieni) | 7 |
| 3 täytekeksiä | 8 |
| Lakritsipatukka 40 g | 5 |
| Suklaalevy 50 g | 12 |
| Irtokarkit 100 g | 25 |
| Rusinat 100 g | 28 |
| Pitkään suussa viipyviä tuotteita | Toffee, lakritsi, karamellit, pastillit, purukumit, suklaa |
|---|---|
| Rusinat ja muut kuivatut hedelmät | |
| Hunaja ja siirappi | |
| Perunalastut | |
| Leivonnaiset, keksit | |
| Nopeasti suusta poistuvia tuotteita | Appelsiini |
| Mansikka | |
| Kaikki juomat |
