Aiheuttajat
Hampaiden kuluminen voi olla normaaliin puremiseen liittyvää, mutta joskus purentavoimat esimerkiksi yöllisen narskuttelun vuoksi voivat kuluttaa hammasta liikaa ja madalluttaa purentatasoa. Myös hampaiden puuttuminen voi lisätä jäljellä olevien hampaiden purentakulutusta. Tällöin puhutaan attritiosta (kuva ). Seurauksena voivat olla erilaiset hampaisiin liittyvät ja purentaelimistön vaivat.
Hampaiden pinnan kulumista voivat aiheuttaa myös hampaiden liiallinen harjaus ja liian kova hammasharja, jolloin hampaan pintaosa ja varsinkin ikenen läheinen osa kuluu jopa kuopalle. Myös huuli- (kuva Alahuulen lävistys) ja kielilävistykset voivat hangata hampaan pintaa. Hampaiden liiallisen harjaamisen aiheuttamaa kulumista kutsutaan abraasioksi (kuva ).
Kiilteen liukeneminen voi johtua myös suussa olevista hapoista. Hapot voivat olla peräisin ruuista (esim. sitrushedelmät; ks. Ravinnon happamuus) ja juomista (useimmat tuoremehut, virvoitusjuomat, myös sokerittomat virvoitusjuomat ja maustetut kivennäisvedet ja alkoholijuomat; ks. Juomat ja suun terveys) tai mahan hapoista (esim. happamat röyhtäilyt tai usein toistuva oksentaminen; ks. Refluksitauti ja suun terveys ja Syömishäiriöt ja suun terveys). Happojen aiheuttamaa kiilteen liukenemista sanotaan eroosioksi (kuva ).
Eroosiota voi esiintyä myös huumeiden käyttäjillä, joilla syljeneritys voi olla alentunut. Lisäksi eroosiota esiintyy herkemmin suuhengittäjillä, sukeltajilla, uimareilla, tai työpaikka-altistuksen johdosta (kemikaali-, metalli- ja akkuteollisuudessa).
Purennasta johtuva hampaan kuluminen. Kova purenta voi aiheuttaa hampaan purupinnoilla kulumista eli attritiota (hampaat ovat lyhentyneet). Lisäksi tällä henkilöllä myös eroosiota, joka näkyy kuvassa hampaan pinnan kuoppina. Kuva: Yrsa Le Bell.
Harjauksen aiheuttama hampaan kuluminen (abraasio). Hampaiden harjaus toistuvasti liian kovalla harjalla ja voimalla voi aiheuttaa ikenen vetäytymistä ja hampaan kulumista kuopalle ienrajasta. Kuva: Ilkka Leskelä.
Hampaan eroosio. Happamat tuotteet aiheuttavat hammaskiilteen kemiallista syöpymistä eli eroosiota. Kuvan potilaalla on happamista juomista aiheutuvaa eroosiota, hampaiden viiltelyä ja lohkeilua. Kuva: Kirurginen sairaala.
Tunnistaminen
Hampaiden attrition eli purennasta johtuvan kulumisen tunnistaa siitä, että sen jäljet näkyvät useimmiten hampaiden purupinnoilla selvinä kulumisjälkinä, pieninä kulumiskuoppina tai purennan madaltumisena. Attritio voi lisätä myös hammaspaikkojen ja hampaiden lohkeamista (kuva ).
Harjauksen aiheuttaman abraasion tunnistaa useimmiten hampaan huulenpuoleisen sileän pinnan ja varsinkin ikenen läheisen hampaan pinnan kulumisesta (kuva ). Kun hampaan pintaosa kuluu, se voi aiheuttaa vihlomista varsinkin kylmästä, mutta myös muista ärsykkeistä, kuten kuumasta ja makeasta. Liian voimakas harjaaminen voi näkyä myös hammasharjasta. Jos hammasharjan harjakset alkavat harottaa jo muutaman viikon käytön jälkeen, on harjaustekniikka todennäköisesti väärä.
Eroosio voi aiheuttaa hampaan pintaosan eli kiilteen himmenemistä tai hampaiden vihlomista. Etuhampaat voivat kulua läpikuultaviksi ja hampaiden kärjet voivat murtua helposti (kuva ). Hampaiden täytteet voivat myös nousta koholle, kun hammaskudos on täytteen vierestä liuennut happojen vaikutuksesta.
Joskus hampaiden eri kulumismuotoja on vaikea erottaa toisistaan ja toisaalta samassa suussa voi esiintyä kaikkia kulumisen muotoja. Hampaiden kuluminen on voimakkaampaa kuivassa suussa (ks. Kuiva suu).
Omahoito
Purennan aiheuttamaa hampaiden kulumista ei voi juurikaan itse hoitaa tai ehkäistä, vaan siihen tarvitaan asiantuntijahoitoa hammashoitolassa. Pitää kuitenkin muistaa, että hampailla ei saa esimerkiksi avata pulloja tai tehdä muita haitallisia toimintoja (esim. kynsien tai kynien pureminen), jotka voivat kuluttaa hampaita.
Hampaan abraasiota voi ehkäistä käyttämällä pehmeää hammasharjaa ja kynäotetta hampaita harjatessa. Jos hampaiden kaulaosa on paljastunut ja se vihloo kylmästä, voi kotikonstina kokeilla esimerkiksi herkille hampaille tarkoitettuja matalahankaavia hammastahnoja tai laittaa illalla hampaiden harjauksen jälkeen ohut kerros fluorihammastahnaa vihlovaan kohtaan ja jättää se siihen. Jos vihlominen jatkuu, kannattaa ottaa yhteyttä suun terveydenhoidon toimipisteeseen.
Hampaiden eroosiota voi ehkäistä välttämällä happamia ruokia ja juomia ja nauttimalla niitä vain vähän ja harvoin päivän aikana. Ksylitolituotteilla (ks. Ksylitoli) voidaan neutralisoida ravintoaineiden happamuutta ja niiden aiheuttamaa eroosiota. Ksylitolipastillien imeskely auttaa myös syljen erityksen stimuloimisessa. Kuivassa suussa hampaiden eroosio etenee nopeammin, joten suun kostutus ja veden tai maidon juominen auttaa eroosion ehkäisyssä.
Hampaiden harjaus heti happamien ravintoaineiden nauttimisen jälkeen kuluttaa hampaan pintaa enemmän kuin muutoin, ja siksi hampaita ei kannata harjata tuntiin syönnin tai juomisen jälkeen. Harjatessa kannattaa aina käyttää fluorihammastahnaa ja joskus myös lisäfluoria (erilaisia fluorihuuhteita tai reseptillä saatavia geelejä), koska ne lisäävät kiilteen vastustuskykyä happoja vastaan (ks. Fluori). Lisäfluorin tarve määritellään aina potilaskohtaisesti hammaslääkärin toimesta.
Asiantuntijahoito
Hampaiden kulumista ja sen aiheuttamia vaivoja voidaan vähentää hammaslääkärin ja -teknikon valmistaman purentakiskon (ks. kuva Purentakisko) avulla. Liiaksi kuluneet hampaat voidaan paikata tai korjata kiinteillä kruunuilla (kuvat Hammaskruunu ja Nastan avulla juurikanavaan kiinnitetty hammaskruunu) tai laminaateilla. Puuttuvat hampaat voidaan korvata erilaisin proteesiratkaisuin (kuvat Siltaproteesi, Hampaiden metallirunkoinen osaproteesi ja Hampaiden muovinen osaproteesi) ja näin tasoittaa omiin hampaisiin kohdistuvaa purentapainetta.
Jos hampaan kaulaosa on kulunut kuopalle harjauksen seurauksena, se voidaan tarvittaessa tasoittaa paikkaamalla. Jos hampaiden vihlominen vaivaa, voidaan hammashoitolassa laittaa hampaan pinnalle vihlomista vähentävää lakkaa tai liuosta.
Jos hampaan kiilteen liukeneminen johtuu mahahappojen aiheuttamasta eroosiosta, kannattaa hoitaa mahavaivat kuntoon lääkärin ohjeistamana. Hammaslääkärin vastaanotolla voidaan lisätä kiilteen vahvuutta laittamalla hampaan pinnalle fluorilakkaa. Joskus koko hammas joudutaan päällystämään paikka-aineella tai erilaisilla proteettisilla toimenpiteillä, jotta ohentunut hammas saadaan vahvistettua.
