Refluksitaudissa mahalaukun hapan sisältö ärsyttää ruokatorvea ja aiheuttaa närästystä, rintakipuja, nielemisvaivoja, röyhtäilyä, karvasmakutuntemuksia, suun polttelua, suun limakalvon haavaumia ja etuhampaiden kielenpuoleisten pintojen syöpymiä eli eroosiota (ks. Hampaiston kuluminen (attritio ja abraasio) ja kiilteen liukeneminen (eroosio)).
Refluksiesofagiitti on melko yleinen tauti, jonka aiheuttaa ruokatorven ja mahalaukun välisen alemman sulkijalihaksen toiminnanhäiriö. Tämä aiheuttaa vatsalaukun happaman sisällön pääsyn ruokatorveen. Sitä lisää vatsaontelon ja -laukun paine (lihavuus, raskaus, kireät vaatteet, runsas ateria, makuuasento, kumartelu, nostelu, mahalaukun tyhjenemishäiriö) ja ärsyttävä vatsan sisältö (väkevät alkoholit, happamat mehut, liikahappoisuus).
Suun hoito refluksitaudissa
Mahalaukun happojen vaikutusta suuontelossa voidaan laimentaa huuhtelemalla suu refluksin jälkeen vedellä, fysiologisella keittosuolalla tai happoja neutralisoivalla lääkeaineella (antasidilla).
Hampaita ei pidä harjata heti refluksin jälkeen, koska tällöin hampaan kiille, joka on jo altistunut hapon liuottavalle vaikutukselle, altistuu vielä hankaamiselle ja kuluu entisestään. Fluorihammastahnan (ks. Hammastahnat) ja ksylitolituotteiden (ks. Ksylitoli) säännöllinen käyttö on suositeltavaa hampaiden reikiintymisen ja eroosion ehkäisemiseksi. Hampaiden harjaamisen jälkeen voidaan käyttää erityisgeeliä (ks. Suun puolustusta lisäävät geelit), joka korjaa suun mineraalitasapainoa ja auttaa neutraloimaan plakin pH:ta.
