Psyykkiset sairaudet ovat väestössämme tavallisia ja etenkin masennus eli depressio aiheuttaa yhä enemmän ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisiä. Psyykkisiin sairauksiin kuuluvat masennuksen lisäksi muun muassa ahdistuneisuushäiriöt, skitsofrenia, mielialahäiriöt, persoonallisuushäiriöt, aivojen toimintahäiriöihin liittyvät psyykkiset oireyhtymät, alkoholi-, huume- ja lääkeriippuvuudet. Alkoholin ja muiden päihteiden suuvaikutuksista kerrotaan artikkeleissa Alkoholin vaikutukset suun terveyteen, Alkoholin ongelmakäyttäjien suun terveydenhoito ja Muut päihteet ja suun terveys.
Psyykkisesti sairas ei välttämättä kykene huolehtimaan suunsa hoidosta. Hampaiden kiinnityskudossairaudet ovat yleisiä (ks. Hampaan kiinnityskudostulehdus (parodontiitti)). Ruokavalio saattaa olla yksipuolinen ja sisältää paljon makeita välipaloja, mistä seuraa hampaiden reikiintymisen riskin lisääntyminen (ks. Karies (hampaan reikiintyminen)).
Masennukseen ja ahdistukseen liittyy usein hampaiden narskuttelua, jolloin kasvojen lihakset kipeytyvät. Tästä voi seurata päänsärkyä ja kasvokipuja sekä hampaiden arkuutta.
Psyykenlääkkeet ja oireet suussa
Kaikilla psyykenlääkkeillä on haitallisia suuvaikutuksia (taulukko Lääkkeiden vaikutukset suun terveyteen) ja valtaosa niistä aiheuttaa suun kuivumista (ks. Kuiva suu), joka edistää hampaiden reikiintymistä (ks. Karies (hampaan reikiintyminen)).
Useat psyykenlääkkeet saattavat johtaa lisääntyneisiin mikrobi-infektioihin, tulehdusten hidastuneeseen paranemiseen ja ikenien verenvuotoon.
Joidenkin psyykenlääkkeiden käytön yhteydessä on havaittu polttavaa tunnetta suussa ja kasvoilla. Litiumin ja imipramiinin käytön yhteydessä saattaa esiintyä makuhäiriötä ja klooripromatsiinia käytettäessä suun limakalvojen siniharmaita värjäytymiä.
Useat psykoosilääkkeet, esimerkiksi fentiatsiinit ja butyrofenoneista haloperidoli, ja masennuslääkkeistä amitriptyliinin johdokset ja doksepiini, voivat aiheuttaa dyskinesiaa, joka voi ilmetä tahdosta riippumattomina kasvojen lihasliikkeinä (esim. suun mutruskeluna). Pakkoliikkeet voivat hankaloittaa suun omahoitoa (kuten hampaiden ja hammasvälien puhdistamista) mutta myös suun terveydenhuollon yksikön toimenpiteiden tekoa (esim. paikkaus- ja juurihoidot), jos suun aukipitäminen lihasliikkeiden takia on vaikeaa.
Suun hoito
Omahoito
Fluorihammastahnan (ks. Hammastahnat) ja ksylitolituotteiden (ks. Ksylitoli) säännöllinen käyttö on suositeltavaa hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi ja kuivan suun hoidossa voidaan tarvittaessa käyttää artikkelissa Kuiva suu mainittuja tuotteita.
Lääkkeiden aiheuttaman suun kuivuuden, huonon suuhygienian ja epäterveellisen ruokavalion lisäksi suun terveyden tilannetta voi huonontaa runsas tupakointi ja alkoholin käyttö. Suun terveys voi romahtaa äkillisesti, jos omahoito ei ole kohdallaan.
Asiantuntijahoito
Psyykkisistä häiriöistä kärsivien suun terveydenhoito tulee kohdistaa hampaiden reikiintymisen ja kiinnityskudostulehdusten ehkäisemiseen, hallintaan ja hoitoon (ks. Hampaiden paikkaaminen, Ien- ja tukikudossairauksien hoito). Suun terveydenhuollon vastaanotoilla voidaan antaa yksilöllisen tarpeen mukaisesti fluorilakkakäsittelyjä karieksen ehkäisemiseksi (ks. Fluori) tai määrätä reseptillä kotikäyttöön vahvempaa fluorihammastahnaa (5000 ppm). Kiinnityskudostulehdusten hoitamiseksi säännöllinen suuhygienistin tekemä bakteeriplakin, biofilmin ja hammaskiven poisto hampaiden ja juurten pinnoilta (ks. Ien- ja tukikudossairauksien hoito) on tärkeää. Omahoidon (terveelliset ruokailutottumukset sekä suun ja hampaiden puhdistus, tupakoinnin vähentäminen/lopettaminen) läpikäyminen ja motivoiminen on tärkeä osa ehkäisevää suun terveydenhoitoa.
Jos henkilö itse ei pysty huolehtimaan suunsa omahoidosta psyykkisen sairauden takia, tulee omaisten ja tukihenkilöiden vastata ajanvarauksesta ja olla vastaanotolla mukana. Omahoito-ohjeet (myös kirjallisena) on hyvä antaa tarvittaessa saattajalle, jotta läheiset voivat vahvistaa hoitomotivaatiota.
Monet pelkäävät suun terveydenhoitoon liittyviä toimenpiteitä, vaikka heillä ei olisi psyykkistä sairautta. Ahdistuneisuushäiriössä pelkotilat saattavat kuitenkin olla niin vaikeita, että suun terveydenhuollon (tai lääkärin) vastaanotolla käynti voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta. Neuvonnassa ja hoidossa tulee edetä asteittain ja varovasti niin, että luottamus toimenpiteen tekijää kohtaan kasvaa. Tarvittaessa voidaan käyttää esilääkitystä (ks. Pelkäävän potilaan hoito).
Jotkin psyykenlääkkeet (klooripromatsiini, amitriptyliini ja tratsodoni) yhdessä suun terveydenhoidossa käytetyn adrenaliinipitoisen puuduteaineen kanssa voivat lisätä sydänvaikutuksia ja aiheuttaa esimerkiksi verenpaineen laskua. Hammaslääkärin on tärkeää tietää, mitä lääkkeitä on säännöllisessä käytössä. Suun terveydenhoitokäynnille on otettava mukaan ajan tasalla oleva lääkelista.
Psykiatrisesta hoidosta tai päihdehoidosta vastaavat työntekijät tapaavat asiakasta säännöllisemmin kuin suun terveydenhoitohenkilöstö. Vastaanotoilla olisi hyvä ottaa puheeksi suun terveys ja mahdolliset oireet ja tarvittaessa ohjata ottamaan yhteyttä suun terveydenhuoltoon tai avustaa yhteydenotossa. Yhteistyö eri ammattiryhmien kesken on tärkeää.
