Yleisimpiä keliakiaan liittyviä suumuutoksia ovat aftat (ks. Aftat), kielitulehdus (rihma- ja sieninystyt katoavat ja kielen pinta muuttuu sileäksi tai kielessä on punaisia täpliä tai juovia), suupielen haavaumat (ks. Suupielten tulehdus (keiliitti)) ja ientulehdus (ks. Ientulehdus (gingiviitti)).

Jos keliakia puhkeaa hampaiden kehitysvaiheessa, keliakiaan liittyvä imeytymishäiriö johtaa pysyvien hampaiden kiillevaurioon. Vauriot (uurteet, kuopat) ovat useissa hampaissa symmetrisesti (kuva ).

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa viljatuotteiden (ohra, vehnä, ruis) sisältämä valkuaisaine eli gluteeni aiheuttaa perimältään alttiille henkilölle ohutsuolitulehduksen. Ohutsuolen epiteelisolujen tuhoutumisesta johtuva imevän pinnan pienentyminen saattaa aiheuttaa ripulia tai vatsakipuja, jotka aiheuttavat laihtumista ja lapsilla kasvun hidastumista. Keliakiaan liittyy usein raudan, foolihapon ja B₁₂-vitamiinin imeytymishäiriö, mikä puolestaan aiheuttaa punasolumuutoksia ja erilaisia anemioita.

Suun hoito keliakiassa

Keliakian hoitona on gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliohoidon suunnittelussa on hyvä konsultoida ravitsemusterapeuttia, mutta kaikkien muidenkin ammattiryhmien tulee tukea dieettimyöntyvyyttä. Imeytymishäiriöt paranevat yleensä gluteenittomalla ruokavaliolla, jolloin suuoireetkin häviävät tai lievenevät.

Joskus harvoin keliakian hoidossa joudutaan turvautumaan lääkehoitoon (kortikosteroidit, atsatiopriini ja siklosporiini), jonka suuvaikutukset (taulukko Lääkkeiden vaikutukset suun terveyteen) tulee huomioida suun hoitoa suunniteltaessa. Omahoidossa tärkeintä on hyvä suuhygienian (ks. Hampaiden puhdistaminen ja Hampaiden välipintojen puhdistus) ja suun terveyttä edistävien ravintotottumusten noudattaminen (ks. Ravinto ja suun terveys).