Ien- eli kiinnityskudossairauksilla tarkoitetaan hampaiden kiinnityskudosten ja sen osien eriasteisia tulehdus- ja muita sairauksia. Kiinnityskudossairauksien varhaisvaihetta kutsutaan ientulehdukseksi eli gingiviitiksi. Sen aiheuttaa hampaan pinnalle kerääntyneet bakteeripeitteet eli plakki eli biofilmi (kuva ).
Ientulehdus ilmenee tavallisimmin hampaiden harjauksen yhteydessä esiintyvänä verenvuotona. Jos bakteeripeitteitä ei poisteta, se kovettuu syljen kalkkisuolojen vaikutuksesta hammaskiveksi, jonka hammaslääkäri tai suuhygienisti poistaa vastaanotolla.
Iensairaudet pitkällekin edenneinä ovat yleensä oireettomia, mutta ne on mahdollista todeta suun ja hampaiden tutkimuksessa. Hoitamaton ientulehdus voi muuttua parodontiitiksi (kuva Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus), jolloin hampaiden kiinnitys heikkenee. Pitkälle edetessään hoitamaton parodontiitti johtaa syventyneiden ientaskujen syntymiseen ja luukatoon hampaan ympärillä sekä edelleen hampaan liikkuvuuden lisääntymiseen, joka voi johtaa lopulta hampaan irtoamiseen.
Ientulehdus on aikuisväestössä yleinen ongelma. Suomalaisessa hampaallisessa aikuisväestössä ientulehdusta esiintyy yli 70 %:lla. Miehillä on ientulehdusta hiukan enemmän kuin naisilla.
Aiheuttajat
Ientulehdus aiheutuu bakteeripeitteen eli plakin tai biofilmin kertymisestä hampaan pinnalle. Ientulehdus voi syntyä jo 2–10 päivässä, mikäli plakin annetaan kertyä hampaiden pinnalle. Hampaan pinnalla oleva plakki saattaa olla silmin nähtävissä hampaiden huulen puoleisilta pinnoilta, mutta plakkia saattaa olla paljon sellaisillakin hampaan pinnoilla, joita ei peilin kautta näe. Tällöin apuna voi käyttää plakkivärjäystabletteja, joita saa apteekeista.
Joskus ientulehdusta voi esiintyä ilman hampaan pinnalle kertynyttä plakkia, ja näistä tavallisin on raskauden keskikolmanneksen aikana esiintyvä raskausgingiviitti. Raskauden aikainen ientulehdus liittyy elimistön hormonimuutoksiin.
Tunnistaminen
Ientulehduksessa ien on punoittava, turvonnut, aristava ja vuotaa herkästi verta esimerkiksi hampaiden harjauksen yhteydessä (kuva Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus). Suussa voi olla paha maku ja haju. Tupakointi supistaa verisuonia, ja siksi tupakoivilla ientulehdus saattaa jäädä huomaamatta. Koska ienongelmia ei tunnisteta tupakoijilla ajoissa, ne voivat johtaa huomaamattomasti ientulehduksen etenemiseen parodontiitiksi ja jopa hampaiden menetykseen.
Omahoito
Hampaiston ja ienrajan huolellinen puhdistus pehmeällä hammasharjalla ehkäisee ja hoitaa ientulehdusta (ks. Hampaiden puhdistaminen). Hampaiden välien puhdistaminen hammaslangalla tai väliharjalla tai harjatikulla (ks. Hampaiden välipintojen puhdistus) harjauksen lisäksi on tärkeää tehdä päivittäin ientulehduksen ehkäisemiseksi ja etenkin silloin, kun ikenet ovat jo tulehtuneet ientulehduksen hoitamiseksi.
Joskus ientulehduksen hoitoon voi käyttää apteekeista saatavia klooriheksidiinihuuhteita tai -geelejä, jotka auttavat ientulehduksen hoidossa (ks. Antimikrobisten suuvesien vaikuttavia aineita ja Suun puolustusta lisäävät geelit). Näitä tulee käyttää vain tilapäisesti suunterveydenhuollon ammattilaisen ohjeiden mukaan.
Asiantuntijahoito
Mikäli ientulehdus ei huolellisesta ja säännöllisestä omahoidosta huolimatta parane viikon kuluessa, on syytä ottaa yhteyttä suun terveydenhuoltoon. Ientulehdusta voivat ylläpitää bakteeripeitteet (plakki eli biofilmi), hammaskivi ja paikkojen epätasaisuudet varsinkin ikenen lähellä. Tällöin hammaslääkäri tai suuhygienisti poistaa mahdolliset ärsytyskohdat. Asiantuntijat myös opastavat tarvittaessa yksilöllisen harjaustekniikan ja hammasvälien puhdistuksessa välineineen.