Aiheuttajat ja tunnistaminen

Pahanhajuisen hengityksen syyt löytyvät useimmiten suusta. Yleisin syy on huonosti puhdistetut hampaat, hammasvälit sekä proteesit tai suun alueen tulehdukset, kuten hampaiden reikiintyminen (ks. Karies (hampaan reikiintyminen)) ja ientulehdus (ks. Ientulehdus (gingiviitti)) tai hampaiden kiinnityskudossairaus eli parodontiitti (ks. Hampaan kiinnityskudostulehdus (parodontiitti)).

Kielen pinnalle ja uurteisiin kertyy helposti bakteereita, jotka tuottavat pahanhajuisia rikkiyhdisteitä. Lisäksi pahanhajuista hengitystä aiheuttavat nautittu ruoka, esimerkiksi valkosipuli, alkoholi tai jotkin lääkkeet, esimerkiksi antabus.

Mikäli hampaat ja kieli on hyvin puhdistettu eikä suusta löydy muitakaan syitä pahanhajuiselle hengitykselle, voi syy löytyä nenästä, nielurisoista tai vatsasta. Joissakin tapauksissa pahanhajuinen hengitys voi liittyä myös diabetekseen (ketoasidoosi) tai hengityselinsairauksiin.

Pahanhajuisen hengityksen tunnistaa yleensä itse.

Omahoito

Hampaiston, hammasvälien, kielen ja proteesien kunnollinen puhdistus (ks. Hampaiden puhdistaminen, Hampaiden välipintojen puhdistus, Erilaisten proteesien puhdistaminen ja Kielen puhdistus) kahdesti päivässä auttaa vähentämään suun bakteerien määrää ja näin vähentämään myös bakteerien tuottamia rikkiyhdisteitä. Ksylitolipurukumin (ks. Ksylitoli) syönti tai suun kosteutus voivat auttaa, mikäli pahanhajuinen hengitys liittyy suun kuivuuteen (ks. Kuiva suu). Saatavilla on myös suuhuuhteita (ks. Suun puolustusta lisäävät suuvedet ja Suun puolustusta lisäävät geelit), jotka vähentävät rikkiyhdisteiden määrää suussa, ja näin vähentävät pahanhajuista hengitystä.

Asiantuntijahoito

Mikäli omahoito ei poista pahanhajuista hengitystä, kannattaa hakeutua hammaslääkärin suun ja hampaiden tutkimukseen. Mikäli tästäkään ei ole apua, hammaslääkäri voi ohjata lääkärin vastaanotolle jatkotutkimuksiin. Aluksi tutkimuksessa selvitetään suun, nenän ja nielun mahdolliset tulehdukset tai muut sairaudet.