Alaselkäkivut ovat erittäin yleisiä, mutta tutkimusnäyttö eri hoitomuodoista on parhaimmillaankin vähäistä, tuore meta-analyysitutkimus osoittaa.
Tutkijat analysoivat 300 lumekontrolloitua tutkimusta, joissa verrattiin 56 eri hoitoa tai hoitoyhdistelmää akuuttiin tai kroonistuneeseen alaselkäkipuun. Tutkimuksissa tarkasteltiin vain ei-kirurgisia hoitoja.
Analyysin perusteella tutkimusnäyttö ei-kirurgisten hoitojen tehosta on niin vähäistä ja puutteellista, että vain kuutta hoitoa voidaan näytön perusteella pitää toimivana.
Akuutin alaselkäkivun kohdalla näyttöä on vain tulehduskipulääkkeistä ja kroonisissa alaselkäkivuissa liikunnasta, manipulaatiohoidoista, tukiteippauksista, masennuslääkkeistä ja TRPV1-agonisti-kipulääkkeistä.
Näiltäkin osin näyttö on tosin vähäistä ja vaikutukset vaatimattomia.
Muista hoidoista ei ollut riittävää näyttöä, jotta niitä voisi suositella alaselkäkipujen hoitoon, mutta osaa potilaista ne saattavat silti auttaa. Läheskään kaikista hoitomuodoista ei tällä hetkellä ole riittävän suuria lumekontrolloituja tutkimuksia, jotta niiden vaikutuksista alaselkäkipuihin voi sanoa paljoakaan. On kuitenkin mahdollista, että lisätutkimusten myötä käsitys muuttuu.
Tutkimus julkaistiin BMJ Evidence-based Medicine -lehdessä.
Suomalaisista noin 40 prosenttia on kärsinyt selkäkivuista edeltävän kuukauden aikana ja 80 prosenttia saa niitä jossain vaiheessa elämäänsä. Yhdellä kymmenestä kivut myös kroonistuvat.
Merkittävä osa selkäkivuista johtuu raskaasta tai selkää rasittavasta työstä, joten panostukset työturvallisuuteen ja ergonomisiin työtapoihin vähentäisivät kipuilua.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ Evidence-based Medicine 2025;DOI:10.1136/bmjebm-2024-112974)
