Poikkeavasti oireiluja aiheuttavat rakennukset aiheuttavat jatkuvaa huolta, ja usein syyt jäävät selvittämättä. Tietoa on vielä liian vähän, vaikka niitä on Suomessakin tutkittu systemaattisesti yli 20 vuotta.
Poikkeavasti oireita ihmisille aiheuttavat rakennukset aiheuttavat jatkuvaa huolta paitsi asukkaille myös mm. kuntien terveysvalvonnalle. Usein oireilun syyt jäävät selvittämättä, ja monia perustietojakin näistä ilmiöistä puuttuu. Satunnaisotoksella valittujen henkilöiden altistumistieto antaa kuvan väestötason altistumisesta, mutta ei ole sovellettavissa sellaisiin tapauksiin, joissa altistutaan epätavallisen suurille epäpuhtauspitoisuuksille joko rakennuksen sisäilmastoon liittyvän ongelman vuoksi tai ihmisen oman toiminnan seurauksena.
Sairas rakennus
Sairaaksi kutsuttiin etenkin aikaisemmin rakennusta, jonka asukkailla tai jossa työskentelevillä on poikkeuksellisen runsaasti erilaisia allergia-, hengitystie-, neurologisia ym. oireita tai sairauspoissaoloja, mutta näille ei ole löydetty yhteistä loogista selitystekijää. Tällöin myös korjaustoimenpiteiden suunnittelu on usein vaikeaa ja tulokset epävarmoja. Tekijät saattavatkin olla aika monimuotoisia, ja erilaisilla psykologisilla tekijöillä on suuri merkitys.
SBS-syndrooma
Sisäilmaongelmat, joihin liittyy erilaisia limakalvojen ärsytysoireita ja väsymyksen tapaisia yleisoireita, voivat johtua sisäilman kautta tapahtuvasta kemikaalialtistumisesta. Niitä kutsutaan usein ns. sairas rakennus- eli SBS (Sick Building Syndrome) -oireyhtymäksi. Syynä voi olla esimerkiksi kosteusvaurion aiheuttama muovimaton kemiallinen hajoaminen tai kalusteista ja pinnoilta haihtuvat maalien, liimojen tai lakkojen ainesosat ja muut yhdisteet. Joskus yksittäisen yhdisteen pitoisuudet voivat ylittää jopa työympäristöissä sallitun pitoisuuden. Silloin oireilun aiheuttaja (esim. formaldehydi) on mahdollista päätellä kohtuullisella varmuudella. Nykyään ollaan sitä mieltä, että erityistä sairas rakennus -tautia ei ole olemassa, vaan riskit monitekijäisiin sairauksiin (kuten astmaan) tai oireisiin (kuten hengitystieärsytykseen) lisääntyvät.
Mahdolliset syyt
Ongelmien taustalla on kuitenkin usein suuri joukko pieninä pitoisuuksina esiintyviä yhdisteitä, joiden täsmällistä merkitystä oireiden tai huonoksi koetun sisäilman laadun aiheuttajana ei vielä tiedetä. Koska rakennuksen kosteus voi johtaa sekä kemiallisiin että mikrobiologisiin haittoihin, voivat kemikaaleihin liittyvät ongelmat esiintyä samanaikaisesti homeongelmien kanssa. Kosteus voi esimerkiksi vapauttaa maton alla olevasta tasoitteesta ammoniakkia. Kemikaalien ja mikrobien yhteisvaikutuksien merkitystä esimerkiksi ärsytysoireiden synnyssä ei kuitenkaan tunneta. Sisäilmaan liittyvän oireilun taustalla voi olla epäpuhtauslähteiden lisäksi puutteellinen tai huonosti toimiva ilmanvaihto tai epämiellyttävinä koetut lämpöolosuhteet. Eräässä suuressa virastorakennuksessa Helsingissä ainoaksi johdonmukaiseksi oireiden selittäjäksi osoittautui liian korkea lämpötila (yli 23 °C). Monissa tapauksissa sisäilmaongelmien aiheuttajat jäävät selvittämättä.
Laajassa saksalaisessa tutkimuksessa selvitettiin ns. monikemikaaliherkkyyttä. Sisäilman laatuun liittymättömät psykologiset tekijät ja stressitekijät osoittautuivat erittäin tärkeiksi. Siksi nämä on syytä muistaa, kun sisäilmaongelmia yritetään ratkaista.
Huonoksi koettu ilmanlaatu huonontaa yleensä työtehoa ja lisää sairauspoissaoloja. Lisäksi kyseessä on voimakkaasti elämän laatua huonontava tekijä, jonka vaikutukset voivat olla monitahoiset. Sisäilmaongelmien vuoksi joudutaan myös usein toteuttamaan laajoja ja kalliita korjauksia. Tämän hetken tietämys sisäilman laatua huonontavista tekijöistä ei läheskään aina riitä siihen, että korjaustoimet pystyttäisiin kohdistamaan oikein ja ongelmat ratkaisemaan.
