Yleistä

Maitosokeria eli laktoosia pilkkoo suolessa laktaasi-niminen ruoansulatusentsyymi. Vain pilkkoutunut laktoosi pystyy imeytymään ohutsuolesta verenkiertoon.

Ihmiskunnan alkuaikoina laktaasientsyymin alentunut aktiivisuus oli aikuisella normaalia. Ennen maataloutta elävä ihminen joi äidinmaitoa vain lapsena. Laktaasientsyymi olikin tuolloin aikuisella tarpeeton, ja sen vaikutus alkoi heiketä noin 5–12 vuoden iässä.

Laktaasientsyymin geeniä säätelevässä osassa on kauan sitten tapahtunut mutaatio, jonka seurauksena entsyymi ei heikkenekään aikuistuessa. Kun ihminen alkoi kasvattaa karjaa ja juoda maitoa aikuisena, tämä geenimuoto on ollut edullisempi ja yleistynyt. Afrikkalaisiin ja aasialaisiin alkuperäiskansoihin kuuluvista ihmisistä 90 prosentilla on edelleen "alkuperäinen geenimuoto" eli lähes kaikilla aikuisilla on laktoosi-intoleranssi. Pitkään maitotaloudessa eläneillä kansoilla, kuten pohjoismaalaisilla, muuttunut geenimuoto on yleisempi kuin alkuperäinen.

Noin 18 prosentilla suomalaisista on edelleen alkuperäinen geenimuoto, eli heillä voidaan todeta alentunut laktaasientsyymin aktiivisuus iän myötä.

Laktoosi-intoleranssi tarkoittaa, että laktoosi aiheuttaa oireita. Osalla ihmisiä laktaasin alentuneeseen aktiivisuuteen ei liity mitään vaivoja. Silloin tilaa kutsutaan nimellä hypolaktasia, suomeksi "suolilaktaasin alentunut toiminta".

Laktoosi-intoleranssi ilmenee lapsilla melko harvoin ennen viiden vuoden ikää. Usein ominaisuus todetaan vasta aikuisiällä.

On hyvä huomata, että laktoosi-intoleranssi on eri asia kuin synnynnäinen laktaasinpuutos tai maitoallergia. Synnynnäinen laktaasientsyymin puutos on erittäin harvinainen peittyvästi periytyvä tauti, joka löytyy Suomessa keskimäärin yhdeltä vastasyntyneeltä vuodessa. Maitoallergiassa taas oireet aiheutuvat maidon proteiinista.

Laktoosi-intoleranssin oireet

Maitotuotteiden nauttimisen jälkeen vatsa turvottelee ja on ilmavaivoja. Usein esiintyy löysiä ulosteita ja epämääräisiä vatsakipuja. Oireet ilmaantuvat yleensä 1–3 tuntia laktoosia sisältävän ruokailun jälkeen.

Oireet johtuvat siitä, että laktoosi kulkee ohutsuolen läpi paksusuoleen, jossa bakteerit käyttävät sitä ravinnokseen. Tällöin syntyy kaasua ja ulosteen normaali kiinteytyminen häiriintyy.

Herkkyys oireille on yksilöllistä ja riippuu luonnollisesti siitä, paljonko maitotuotteita käytetään. Monet, joilta puuttuu laktaasientsyymi, ovat täysin oireettomia, vaikka käyttävät maitoa. Useimmat sietävät pieniä tai kohtuullisia määriä laktoosia. Erilaisten testien perusteella on arvioitu, että useimmat voivat käyttää noin maitolasillista vastaavan määrän eli 10 grammaa laktoosia päivässä ilman oireita. Annos, joka aiheuttaa suurimmalle osalle oireita, vastaa noin kahta maitolasillista eli 20 grammaa laktoosia päivässä. Herkimmät saavat oireita jo pienistä laktoosimääristä.

Laktoosi-intoleranssin toteaminen

Jos henkilö saa selvää helpotusta oireisiin vähentämällä laktoosin määrää tai poistamalla sen kokonaan ruokavaliostaan, diagnostista testausta ei tarvita. Usein kannattaa tehdä hoitokokeilu laktoosittomilla tai vähälaktoosisilla tuotteilla oireita seuraten. Kun oireet ovat poissa, laktoosia lisätään asteittain ja seurataan, palaavatko oireet. Hoitokokeilun vaikutus oireisiin tulee useimmilla esille päivissä ja viimeistään parissa viikossa. Keliakiaan liittyvä suolinukan vaurio voi aiheuttaa toissijaisen laktoosi-intoleranssin, minkä takia keliakia on aina syytä poissulkea verikokeella.

Verinäytteestä otettava geenitesti (B-Lakt-D) antaa epäsuorasti tiedon aikuisen henkilön laktaasientsyymin aktiivisuudesta, ja sillä voidaan varmistaa hoitokokeiluun perustuva epäily. Alle 12-vuotiailla geenitesti on suuntaa antava, koska laktaasiaktiivisuus laskee 5–12 ikävuoden aikana vähitellen.

Geenitestin perusteella ei kuitenkaan voida päätellä oireiden voimakkuutta, koska oireiden syntyyn vaikuttavat muut yksilölliset ominaisuudet. Jotkut henkilöt eivät saa lainkaan oireita maitotuotteista, vaikka geenitesti on positiivinen. Aikaisemmin käytetty laktoosirasituskoe on työläs ja sen osuvuus on huono geenitestiin verrattuna, joten se on jäänyt pois käytöstä.

Milloin tutkimuksiin

Keliakia on aina syytä poissulkea verikokeella mahdollisena laktoosi-intoleranssin aiheuttajana.

Lääkärin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos vatsaoireiden yhteys maitotuotteisiin ei ole selvä tai jos oireet ovat voimakkaat tai epätyypilliset tai ne eivät poistu parin viikon hoitokokeilun aikana. Jos laktoosi-intoleranssin toteamisen jälkeen esiintyy selviä oireita laktoosipitoisten tuotteiden välttämisestä huolimatta, on syytä hakeutua uudestaan tutkimuksiin.

Laktoosi-intoleranssin hoito

Hoidon tavoitteena on oireiden lievitys. Jokaisen laktoosi-intoleranssia potevan on kokeiltava, millainen laktoosimäärä itselle sopii. Tavanomaisia maitotuotteita voidaan käyttää siinä määrin kuin oireet sallivat.

Hapanmaitotuotteet ovat useimmille paremmin siedettyjä kuin tavallinen maito, koska niiden laktoosipitoisuus on pienempi. Laktoosipitoisia maitotuotteita korvataan vähälaktoosisilla tai laktoosittomilla tuotteilla, joita löytyy runsaasti kauppojen valikoimista. Useimmat sietävät vähälaktoosisia tuotteita, joissa on noin viidesosa normaalista laktoosin määrästä. Jos oireita tulee pienistäkin laktoosimääristä, toteutetaan ruokavalio täysin laktoosittomana.

Kypsytetyissä juustoissa laktoosia ei ole lainkaan. Maitotuotteet voivat olla paremmin siedettyjä, kun ne nautitaan muun aterian yhteydessä. Voimakkaasti oireilevien on hyvä muistaa, että laktoosia on muun muassa maidosta tai maitojauheesta valmistetuissa leivonnaisissa, perunasoseessa, voissa ja maitosuklaassa. Laktoosia voi olla myös maitotuotteita sisältämättömissä tuotteissa. Tieto tästä löytyy ainesosaluettelosta. Taulukossa Elintarvikkeiden laktoosipitoisuuksia on joidenkin elintarvikkeiden laktoosipitoisuuksia.

Laktaasia sisältävistä kapseleista voi olla tilapäistä apua. Kapseleita ei suositella lapsille.

Laktoosia sisältävien maitotuotteiden nauttiminen vahingossa ei ole laktoosi-intoleranssia potevan terveydelle vaarallista. Seurauksena voi olla ohimeneviä vatsavaivoja. Laktoosin imeytymishäiriötä ei tarvitse hoitaa, jos siihen ei liity oireita tai oireita ei koeta kiusallisina.

Kalsiumin saanti on turvattava kalsiumvalmisteella, jos maitotuotteita tai kalsiumilla täydennettyjä kasvipohjaisia tuotteita ei käytetä riittävästi.

Laktoosi-intoleranssin ehkäisy

Laktoosi-intoleranssi johtuu perintötekijöistä, joten laktaasientsyymin puutosta ei voida estää. Sen sijaan laktoosi-intoleranssista aiheutuvia oireita voidaan ehkäistä tehokkaasti vähentämällä tai välttämällä laktoosia.