Yleistä
Vatsakipu on yleinen raskaudenaikainen oire, jonka taustalla voi olla raskauteen liittyviä fysiologisia muutoksia tai vakavia raskauskomplikaatioita mutta myös raskauteen liittymättömiä vatsakivun syitä. Normaaliinkin alkuraskauteen liittyy usein lievää alavatsakipua, mutta alkuraskauden kivun taustalla voi joskus olla keskenmeno tai kohdunulkoinen raskaus. Tässä artikkelissa keskitytään loppuraskauden aikana ilmaantuvan akuutin vatsakivun syihin.
Loppuraskauden vatsakivun syitä
Yleiset vatsakivun syyt ovat yleisiä myös loppuraskaudessa. Vatsakipuja voivat aiheuttaa muun muassa ruoansulatusvaivat, ärtyvän suolen oireyhtymä, närästys, ummetus ja laktoosi-intoleranssi.
Raskauden aikana istukka erittää sileän lihaskudoksen relaksaatiota aiheuttavaa progesteronia, mikä saa aikaan muutoksia ruuansulatuskanavan ja virtsateiden toiminnassa. Ruokatorven alemman sulkijalihaksen löystyminen altistaa refluksille, ja suolen peristaltiikan hidastuminen lisää ummetustaipumusta. Sappirakon supistuvuus vähenee, mikä lisää sappirakkotulehduksen riskiä. Virtsanjohtimet laajenevat ja lisäksi kasvava kohtu painaa ympäröiviä kudoksia, mikä aiheuttaa etenkin oikeanpuoleiseen virtsanjohtimeen hydronefroosin eli munuaisaltaan laajentuman riskin.
Raskauteen liittyvät fysiologiset vatsakivun syyt
Raskauden aikana vatsakivun paikallistaminen voi olla odottajalle hankalaa. Alavatsakivun taustalla voi olla lantion luustoon ja tukirankaan liittyviä syitä.
Lantiorenkaan kipuja esiintyy jopa 75 %:lla odottajista. Kipu on yleensä peräisin lantiorenkaan nivelpinnoista eli häpyliitoksesta ja risti-suoliluunivelestä. Lantiorenkaan kipujen hoitona käytetään tarvittaessa liikuntaa, fysioterapiaa, lantion tukivöitä ja tarvittaessa kyynärsauvoja. Kipu häviää muutamassa viikossa synnytyksen jälkeen.
Raskauden loppuvaiheessa sikiön pää laskeutuu lantioon. Tarjoutuvan osan painuessa vielä syvemmälle lantiossa puhutaan pään kiinnittymisestä. Tämä ei varsinaisesti ole kivuliasta, mutta lantioon asettunut lapsen pää voi painaa äidin virtsarakkoa ja siten virtsaamistarve tihentyy.
Kivut, jotka liittyvät synnytyssupistuksiin on yleensä melko helppoa tunnistaa. Varsinaiset synnytyssupistukset ovat säännöllisiä ja tulevat alussa vähintään 10 minuutin välein ja sitten tihentyvät. Kohdunkaulan kypsymisestä johtuva verislimainen vuoto tai lapsiveden tihkuminen liittyvät usein synnytyksen käynnistymiseen.
Vaikeisiin raskausongelmiin liittyvät vatsakivun syyt
Istukan ennenaikaisen irtoamisen oireita ovat verenvuoto emättimestä, vatsakipu, supistelu ja kohdun arkuus. Valtaosa istukan ennenaikaisista irtoamisista on osittaisia ja vain noin 7 % täydellisiä. Istukan täydellinen irtoaminen uhkaa sekä sikiön että äidin henkeä.
Kohdun repeämä on harvinainen hätätilanne. Sen yleisimpiä oireita ovat sijainniltaan vaihtelevan, voimakkaan vatsakivun ohella esimerkiksi hartiapisto. Useimmiten repeämä liittyy käynnissä olevaan synnytykseen ja ilmaantuu vanhaan keisarileikkausarpeen.
HELLP-oireyhtymä on pre-eklampsian vaikea alatyyppi, johon liittyvät punasolujen hemolyysi, maksa-arvojen suureneminen ja verihiutalemäärän pieneneminen. Maksan kudosvaurion myötä vapautuu maksaentsyymejä ja syntyy turvotusta, joka venyttää maksakapselia ja aiheuttaa ylävatsakipua. Lisäksi potilailla voi olla huonovointisuutta, päänsärkyä, oksentelua ja turvotuksia kuten pre-eklampsiassa.
Raskauteen liittymättömät vatsakivun syyt
Umpilisäketulehdus on yleisin raskauteen liittymätön akuutin vatsakivun syy, ja sen ilmaantuvuus raskaana olevien joukossa vastaa ilmaantuvuutta muussa väestössä. Esiintyvyys on yhtä suurta kaikissa raskauden vaiheissa. Umpilisäketulehduksen oireet ja laboratoriolöydökset ovat raskauden aikana tavanomaiset, mutta kipua arvioitaessa on huomioitava umpilisäkkeen sijainnin muuttuminen raskausaikana. Raskauden aikana umpilisäketulehdus voi kehittyä nopeammin kuin muulloin. Alkuraskaudessa umpilisäke sijaitsee tavallisella paikallaan, mutta nousee kohdun koon kasvamisen myötä raskausviikkoon 24 mennessä suoliluun harjun tasolle ja raskauden edetessä siitä ylöspäin kohti kylkikaarta. Umpilisäkkeen poisto ei aiheuta äidille ja sikiölle vaaraa, mutta diagnoosin viivästyessä ongelmia voi ilmetä.
Sappikiviperäiset oireet ovat toiseksi yleisin vatsakivun kirurginen syy raskausaikana. Raskaus lisää jonkin verran sappikivien muodostumisriskiä. Komplisoitumaton sappikivikohtaus hoidetaan raskausaikana kipu- ja pahoinvointilääkkeillä. Lievä sappirakon tulehdus voi parantua antibioottihoidolla. Mikäli kohtaukset toistuvat tiheään tai aiheuttavat sappiteiden tukoksen tai akuutin sappirakkotulehduksen, hoitona on sappirakon poisto. Jos tilanne ei ole akuutti, leikkaus suositellaan tehtäväksi toisen raskauskolmanneksen aikana.
Virtsatiekivien yleisyys raskausaikana on 1/200–1 500 raskautta, ja niiden esiintyvyys on suurinta toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana sekä heti synnytyksen jälkeen. Oireita ovat toispuoleinen kylkikipu ja verivirtsaisuus. Virtsakivet hoidetaan ensisijaisesti nesteytyksellä ja kipulääkityksellä. Kivien murskaushoitoa ei raskauden aikana voi tehdä.
Suolitukos aiheutuu yleensä vatsaontelon aiemmista leikkauksista syntyneistä kiinnikkeistä. Sen oireita ovat vatsakipu, vatsan turvotus sekä pahoinvointi ja oksentelu, ja sen ilmaantuvuus on suurinta loppuraskaudessa. Muita harvinaisempia syitä kivulle ovat suolenkiertymä, tyrä, suolentuppeuma tai kasvain.
Loppuraskauden vatsakipujen tutkiminen
Loppuraskauden vakavampia vatsakipuja tutkitaan yleensä äitiyspoliklinikassa. Kliinisen tutkimuksen lisäksi vatsan ultraäänikuvaus on usein riittävä kuvantamismenetelmä raskaudenaikaista vatsakipua selvitettäessä. Epämääräisten vatsakipujen yhteydessä virtsanäyte kannattaa aina tarkistaa, koska virtsarakkotulehdus voi raskauden aikana oireilla epätyypillisesti. Supistelu, verinen vuoto emättimestä ja sikiön liikkeiden tuntuminen ohjaavat tutkimuksen etenemistä, mutta myös muut oireet, kuten kuume, pahoinvointi, oksentelu, ripulointi ja virtsatieoireet, huomioidaan. Näiden oireiden perusteella tarvitaan joskus myös laboratoriotutkimuksia ja muita radiologisia kuvantamistutkimuksia.
Milloin hoitoon?
Jos lievä vatsakipu pitkittyy, on syytä ottaa yhteyttä perusterveydenhuoltoon. Mikäli raskauden aikana ilmaantuu voimakkaita, äkillisiä vatsakipuja, on syytä hakeutua hoitoon päivystyksellisesti. Jos kipuun liittyy kuumetta, voimakasta pahoinvointia ja oksentelua, on myös syytä hakeutua hoitoon välittömästi. Suoraan synnytyssairaalaan on syytä hakeutua, jos loppuraskaudesta ilmaantuu runsasta veristä vuotoa tai jos loppuraskauden aikana ilmenee voimakasta päänsärkyä, ylävatsakipua ja hengenahdistusta.
Kirjallisuutta
- Sundqvist L, Nikkinen H. Akuutti vatsakipu loppuraskaudessa. Duodecim 2023;139(1):45–51.
- Tapanainen J, Savolainen-Peltonen H. Akuutti gynekologia. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 251–256.
