Vapinatyyppejä ja vapinan syitä

Lepovapina ilmenee levossa, ilman tahdonalaista liikettä. Se on yleensä aika hidasta ja ilmenee usein raajoissa. Joskus alaleuka ja huulet voivat vapista, mutta pää ei juuri koskaan. Lepovapina vähenee tai häviää hetkeksi liikkeen aikana. Hermostuessa se usein lisääntyy. Lepovapinan yleisin syy on Parkinsonin tauti, johon liittyy myös muita oireita.

Liikevapina ilmenee yksinomaan lihaksia käytettäessä, joko raajoja liikuttaessa tai kun pidetään yllä tiettyä asentoa (asentovapina). Tavallisimmin vapinaa ilmenee sormissa ja yläraajoissa, myös päässä ja alaraajoissa. Vapina pahenee, kun tekee jotain tarkkaa työtä. Liikevapinan yleisin syy on essentiaalinen vapina.

Fysiologista vapinaa ilmenee esimerkiksi asentovapinana ajoittain kaikilla esimerkiksi väsyneenä tai erityisen hermostuneena. Alkoholista vieroittuminen, runsas kahvinjuonti (kofeiini), kova tupakointi (nikotiini) ja liikunta ja jotkin lääkkeet voivat lisätä vapinaa. Matalaan verensokeriin (hypoglykemia) ja kylmettymiseen (hypotermia) voi liittyä vapinaa.

Muita vapinoita: Monissa keskushermoston sairauksissa (mm. MS-tauti, alkoholismi) ja joissakin myrkytystiloissa esiintyy eri tyyppisiä vapinaoireita ja myös lihasnykäyksiä. Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy hienojakoista vapinaa etenkin käsissä. Joissakin harvinaisemmissa aineenvaihduntasairauksissa (feokromosytooma, B₁₂-vitamiinin puutos, hypokalsemia, maksan vajaatoiminta) vapina voi olla yhtenä oireena.

Vapinan itsehoito

Fysiologisessa vapinassa tärkeää on vapinaa pahentavien tekijöiden poisto. Se voi tarkoittaa esimerkiksi kahvinjuonnin kohtuullistamista, tupakoinnin vähentämistä tai lopettamista ja riittävää nukkumista.

Jatkuvaan lepo- ja liikevapinaan ei elämäntavoilla pystytä paljoa vaikuttamaan. Alkoholin jatkuva käyttö liikevapinan hoitona ei ole järkevää, sillä siihen löytyy tehokkaampi ja vaarattomampi lääkehoito.

Milloin hoitoon

Kun esiintyy jatkuvaa ja häiritsevää lepo- tai liikevapinaa, on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin.

Vapinan hoito

Aluksi varmistetaan vapinan syy (diagnoosi), jonka perusteella suunnitellaan hoito.

Vapinan hoito on pääasiassa oireenmukaista. Muihun kuin lepovapinaan käytetään yleisimmin epäselektiivistä beetasalpaajaa. Parkinsonin tautia hoidetaan siihen tarkoitetuilla lääkkeillä. Joskus vapina voi johtua muista keskushermoston häiriöistä, jolloin hoito riippuu taustalla olevasta sairaudesta.