Rintarauhanen koostuu rauhaskudoksesta, maitotiehyistä, rasvasta ja sidekudoksesta. Noin 75 % kaikista rintarauhaseen liittyvistä vaivoista on hyvänlaatuisia. Useat niistä ovat hormonaalisen säätelyn alaisia.
Rintakyhmyn havaitseminen
Jopa 10 %:lla naisista voi jossain ikävaiheessa esiintyä rinnassa kyhmymäinen muutos. Samalla rintarauhanen saattaa olla melko pinkeä, epätasainen ja sivuilta aristava. Rintojen oireilu voi vaihdella kuukautiskierron vaiheen mukaan.
Joskus rinnassa voi tuntua erillinen kyhmy. Hyvänlaatuiseen muutokseen viittaa sileänä, liikkuvana tuntuva löydös. Jos ennen kuukautisia rinnassa on aristusta ja kyhmymäinen alue, kannattaa rinnat tutkia uudelleen kuukautisten jälkeen.
Suuri osa rintasyövistä löytyy naisen itsensä epäilemän muutoksen perusteella. Pahanlaatuisten kasvaimien osuus lisääntyy 40. ikävuoden jälkeen selvästi. Tyypillinen rintasyöpään viittaava löydös rinnassa on kiinteä, aristamaton, ympäristöön kiinnittynyt kyhmy. Iho voi olla vetäytynyt kuopalle kyhmyn kohdalla, tai nänni voi olla sisään vetäytynyt.
Rintakyhmyn syyt (hyvänlaatuiset)
Hyvälaatuiset muutokset rinnoissa ovat tavallisia.
Rintarauhaskudosta voi esiintyä varsinaisen rintarauhasen ulkopuolella. Ylimääräisten nännien tai ylimääräisen rintarauhaskudoksen esiintyminen kainalon alueella on verrattain yleistä.
Noin kolmanneksella naisista on rinnoissa niin sanottuja fibrokystisiä muutoksia (mastopatiaa). Maitotiehyisiin on muodostunut nesteen täyttämiä rakkuloita ja kystia, ja lisäksi sidekudosjuosteiden määrä on lisääntynyt. Kystat ovat tavallisimmin parin millimetrin läpimittaisia, mutta joka kolmannella ne voivat laajeta 2–3 senttimetrin kokoisiksi ja aristaviksi. Koko voi vaihdella kuukautiskierron mukaan. Kysta näkyy hyvin ultraäänitutkimuksessa, ja jos kysta on kookas ja arka, se voidaan punktoida tyhjäksi. Sen jälkeen se voidaan vielä "täyttää" ilmalla, mikä estää kystan uudelleen kasvamista. Fibrokystisiin muutoksiin ei liity lisääntynyttä rintasyöpäriskiä.
Fibroadenoomia löytyy jopa 5–10 %:lta naisista, yleisimmin nuorilla. Ne ovat tyypillisesti säännöllisen muotoisia, ympäristöönsä nähden hyvin liikkuvia ja aristamattomia hyvänlaatuisia kyhmyjä. Niiden koko ei vaihtele kuukautiskierron mukaan. Mammografiassa ne näkyvät tarkkarajaisina, kohtalaisen tiiviskaikuisina muutoksina. Jos fibroadenoomat eivät kasva tai ole kovin kipeitä ja paksuneulanäytteessä diagnoosi on varmistettu, ei niitä tarvitse leikata.
Rinnassa voi olla myös rasvapatteja eli lipoomia. Ne ovat pehmeitä ja aristamattomia, kohtalaisen hyvin liikkuvia.
Rintakyhmyn tutkiminen
Lääkärin suorittama rinnan kliininen tutkimus tunnustelemalla on perustutkimus. Paras aika rintojen tutkimiselle on noin viikon sisällä kuukautisten jälkeen, jolloin hormonien aiheuttama kipu ja turvotus ovat vähimmillään. Tutkimuksen alussa rintojen symmetrisyys ja mahdolliset ihomuutokset tarkistetaan istuma-asennossa; rinnat myös tunnustellaan. Sen jälkeen rinnat tutkitaan (palpoidaan) makuuasennossa, käsivarsi kohotettuna sivulle tai pään päälle.
Aluksi rinta tunnustellaan neljännes neljännekseltä sormenpäitä/kärkijäseniä käyttäen. Tunnustelua jatketaan painamalla rintarauhasta varovasti rintakehää vasten pyörittävällä liikkeellä koko sormien pituudelta. Tutkimuksessa huomioidaan rinnan mahdollinen aristus, kovuus ja liikkuvuus ympäröiviin kudoksiin nähden. Samalla huomioidaan mahdollinen nännin erite.
Mammografia on ensisijainen kuvantamistutkimus yli 35-vuotiailla naisilla, nuoremmilla ultraäänitutkimus on ensisijainen. Magneettikuvausta käytetään täydentävänä ja tarkentavana tutkimuksena. Diagnoosin selvittämiseksi muutoksesta otetaan paksuneulanäyte ultraääniohjauksessa.
Tärkein keino rintasyövän varhaiseen toteamiseen on osallistua seulontaan. Jokaisen on kuitenkin hyvä opetella tuntemaan rintansa ja tietää, miltä ne normaalisti tuntuvat. Kannattaa seisoa ylävartalo paljaana peilin edessä ja tarkastella, onko rintojen koossa, muodossa, ihoalueella tai nänneissä muutoksia. Lisäksi on hyvä tunnustella rinnat ja kainalot säännöllisesti painellen kauttaaltaan esimerkiksi suihkussa käydessä.
Milloin lääkäriin?
Lääkärin tutkimukseen on syytä hakeutua aina, jos rintaan on ilmaantunut kyhmy tai muu selkeästi tunnusteltava muutos. Toimi näin havaitessasi muutoksia rinnoissasi, vaikka olisit juuri käynyt tai olisit lähiaikoina menossa seulontaan.
Samaten lisätutkimuksia vaatii rinnasta tuleva erite, erityisesti jos se on veristä tai toispuoleista.
Nännin sisään vetäytyminen lyhyessä ajassa, samoin kuin rinnan tai nännipihan ihon selvä muuttuminen, ovat aiheita jatkotutkimuksille.
Kirjallisuutta
- Puistola U. Rintarauhasen tutkiminen; kyhmy tai kipu rinnassa ja hyvänlaatuiset muutokset. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 7.7.2024.
- Meretoja T, Leidenius M. Nuoren naisen rintakyhmy. Duodecim 2015;131:1358–8.