Tutkimukset

Puristelemalla ja tunnustelemalla selvitetään eritteen tois- tai molemminpuolisuus. Verisen tai toispuolisen ei-maitomaisen eritteen tutkimuksiin kuuluvat rintojen tunnustelu (kyhmyt, eritteen tulokohdan etsiminen nännin ympäriltä sormella painaen) ja erilaiset kuvantamistutkimukset.

Rintojen kuvantaminen on tarpeen, jos potilaalla on uusi, vetinen tai verinen erite. Perusselvittelyihin avoterveydenhuollossa kuuluu kliinisen tutkimuksen lisäksi mammografia (yli 35-vuotiailla) ja rintojen kaikukuvaus. Mikäli näissä kuvissa näkyy pesäke, otetaan paksuneulanäyte rintasyövän poissulkemiseksi.

Jos rintaerite on kirkasta, selvästi veristä tai oluen väristä, erittävä tiehyt tutkitaan rintatiehyen varjoainekuvauksella eli duktografialla. Siinä erittävään rintatiehyeen ruiskutetaan varjoainetta, jonka jälkeen rinta kuvataan mammografialla. Jos rinnan erittämisen syy jää näillä tutkimuksilla epäselväksi, voidaan tehdä rintojen magneettikuvaus.

Syyt

Vastasyntyneeltä muutaman viikon ikään asti erittyvä maito on viaton ilmiö, joka ei vaadi tutkimuksia.

Tytöillä rintarauhasen kehitys on ensimmäinen merkki murrosiän alkamisesta. Se käynnistyy 8–13-vuotiaana. Siihen voi liittyä vähäistä eritettä nännistä.

Raskauden aikana rintarauhanen kasvaa ja valmistautuu imetykseen. Loppuraskauden aikana nännin päässä voi näkyä maitomaista tai kellervää kuivaa eritettä.

Veristä eritettä rinnoista ilman taustalla olevaa poikkeavuutta voi esiintyä raskauden toisen ja kolmannen kolmanneksen aikana.

Synnytyksen jälkeen rinnat erittävät herkästi ärsytyksestä (rintojen puristelu) maitomaista tai vetistä eritettä. E-pillerien käytön aloitus voi myös laukaista tämän oireen tai pitkittää maidoneritystä.

Maitovuoto rinnoista eli galaktorrea on melko tavallinen oire synnyttäneillä naisilla, synnyttämättömillä sen sijaan harvinainen.

Useat lääkkeet voivat aiheuttaa sivuoireenaan rintaeritystä, joka usein on maitomaista.

Tavallisin (n. 40 %) erittävän rinnan aiheuttaja on maitotiehyen sisäinen limakalvon kasvain (epiteelin intraduktaalinen papillooma). Muutos voidaan todeta vain rauhastiehyen kautta tehtävällä varjoainekuvauksella (ns. duktografialla). Se saattaa näkyä myös kaikukuvauksessa. Yksittäiset papilloomat ovat yleensä hyvänlaatuisia, mutta ne poistetaan kirurgisesti.

Rauhastiehyen laajentuma, ns. duktektasia, voi aiheuttaa kirkasta tai vihertävää neste-eritystä. Kaikukuvauksella voi joskus havaita laajentuneen tiehytalueen. Duktektasian syy on tuntematon, eikä siihen liity suurentunutta riskiä sairastua rintasyöpään.

Milloin lääkäriin

Lääkärin tutkimuksiin on aina syytä hakeutua, jos rinnasta tulee veristä eritettä. Se edellyttää aina kasvaimen poissulkemista riittävin tutkimuksin (ks. Rintasyövän toteaminen, alatyypit ja ennuste).

Samoin tutkimukset ovat aiheellisia, jos erite on yksipuolista, rintaerite jatkuu pitkään, se on märkäistä (kellertävää, pahanhajuista) tai siihen liittyy muita rinnan oireita, kuten kipua ja särkyä, tai rinnassa tuntuu kyhmy tai muu poikkeavuus.