Yleistä
Kupan aiheuttaja on Treponema pallidum -bakteeri, joka tarttuu limakalvolta toiselle, mutta ei pysty tunkeutumaan terveen ihon läpi. Tavallisin tartuntatapa on suojaamaton seksi. Suomessa todetaan vuosittain noin 200 tartuntaa, joista puolet on saatu ulkomailta. Kuppatartunnat ovat lisääntyneet etenkin miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa. Raskauden aikana äidin hoitamaton kuppatartunta voi tarttua sikiöön. Taudin itämisaika on yleensä 3–4 viikkoa. Sen jälkeen 2/3 saa näkyviä oireita. Tarttuvuus on suuri taudin primaari- ja sekundaarivaiheessa.
Kupan oireet
Primaari kuppa. Tartuntakohtaan, tavallisimmin penikseen, häpyhuuliin, emättimeen, peräaukolle, peräsuoleen tai suun limakalvolle ilmestyy 3–4 viikon kuluttua tartunnasta kovareunainen, aristamaton pyöreä haava (kuva ). Aina henkilö itse ei havaitse haavaa. Haava parantuu itsekseen muutamassa viikossa. Samanaikaisesti todetaan myös suurentuneita imusolmukkeita tartunta-alueella.
Kupan ensihaava peniksessä. Kupan ensihaava eli primaarihaava esinahassa. Haava on tarkkarajainen ja kivuton. Nivusten imusolmukkeet ovat yleensä suurentuneet.
Sekundaarikuppa. 6–8 viikkoa tartunnasta voi esiintyä pientä lämmönnousua, pahoinvointia, suurentuneita imurauhasia ja pienitäpläistä ihottumaa (= roseola) vartalolla (kuva ). Kämmeniin ja jalkapohjiin voi ilmaantua muutaman millimetrin läpimittaisia kovahkoja papuloita, joita kutsutaan syfilideiksi (kuva ). Limakalvoilla syfilidit voivat joskus muistuttaa jättikokoisia kondyloomia (condylomata lata). Ihottuma kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Sekundaarikupassa on joskus myös hiustenlähtöä. Kuppa on tartuttava etenkin primaari- ja sekundaarivaiheessa.
Sekundaarikupan roseolaihottuma vartalolla. Kupan sekundaarivaiheessa, 6–8 viikkoa tartunnasta, voi vartalolle ilmaantua roseolaihottuma. Tässä vaiheessa serologiset testit ovat positiivisia. Kuva: HUS/Iho- ja allergiasairaalan kuva-arkisto
Syfilidejä jalkapohjassa . Syfilidejä (hilseileviä papuloita) jalkapohjassa liittyen sekundaarivaiheen kuppaan
Piilevä kuppa. Hoitamaton kuppa muuttuu piileväksi, latentiksi, jolloin potilas on oireeton ja tartunta voidaan todeta vain verinäytteellä.
Tertiääri- eli myöhäiskuppa. On erittäin harvinainen. Kolmasosa hoitamattomista potilaista saa myöhäiskupan oireita vuosien kuluttua. Muutoksia voi esiintyä eri puolilla elimistöä: ihossa, keskushermostossa ja sydämessä.
Kupan toteaminen
Kuppatartunta todetaan vasta-aineisiin perustuvalla seulontatestillä (S-TrpaAb). Tulos varmennetaan toisella testillä, joka voidaan tehdä samasta verinäytteestä. Kuppahoidon jälkeen vereen jää vasta-aineita merkkinä sairastetusta taudista, ja tämän vuoksi on tärkeää kertoa aiemmasta tartunnasta, jos myöhemmin suunnitellaan kuppatutkimuksia.
Kupan itsehoito
Kuppaa kuten muitakaan seksitauteja ei voi eikä saa yrittää hoitaa omin päin.
Milloin hoitoon?
Lääkäriin on hakeuduttava. jos sukuelimissä on haava tai henkilöllä on muita kuppaan viittaavia oireita. Samoin toimitaan, jos seksikumppanilla on todettu kuppa. Tutkimuksiin voi hakeutua esimerkiksi omalle terveysasemalle, sukupuolitautien poliklinikalle tai opiskelijaterveydenhuoltoon. Seksikontakteista on pidättäydyttävä, kunnes tutkimustulokset ovat valmistuneet.
Kuppa hoidetaan yleensä penisilliinipistoksin. Hoidon pituus vaihtelee taudin vaiheen mukaan 1-3 viikkoa. Hoidon ajan tulee pidättäytyä kaikista seksimuodoista. Hoidon onnistumista seurataan verinäytteillä.
Seksikumppanit tulee informoida ja ohjata tutkimuksiin. Vakituinen kumppani tulisi hoitaa samanaikaisesti.
Kupan ehkäisy
Kondomin käyttö kaikissa seksimuodoissa estää kuppatartunnan.
Kirjallisuutta
- Hiltunen-Back E. Kuppa. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 7.6.2021.
- Käypä hoito -suositus Seksitaudit
- Hiltunen-Back E. Tunnistatko kupan? Duodecim 2022;138(15):1333-8
