Äänen käheyden toteaminen

Ääni on terve, kun äänihuulet ja niiden limakalvot toimivat oikein. Äänen käheys tai sen häviäminen kuiskaukseksi johtuu turvotuksesta tai liikehäiriöstä äänihuulissa tai niiden limakalvolla. Tämän seurauksena äänihuulten normaali avautuminen ja sulkeutuminen estyvät, ja ilmaa pääsee huulten välistä puheen kaikissa vaiheissa. Näin äänestä häviää sen normaali kirkkaus.

Äänen käheydellä tarkoitetaan muutosta normaaliin: käheä ääni voi olla karhea, vuotava, voimaton, katkeileva, puristeinen, tai ääni on hävinnyt kuiskaukseksi. Oire on siis helppo todeta kuuntelemalla; potilas ja hänen läheisensä tunnistavat muutoksen itse.

Äänen käheyden syyt

Käheyden syyt voidaan jakaa karkeasti rakenteellisiin, toiminnallisiin ja hermoperäisiin. Väestössä tavallisimpia lienevät toiminnalliset syyt.

Käheyden rakenteelliset syyt

Ylivoimaisesti yleisin – ja ohimenevä – syy on viruksen aiheuttama kurkunpäätulehdus. Tämä voi esiintyä joko pelkästään kurkunpäähän liittyvänä oireena ja siis äänen käheytenä tai osana tavallista flunssaoireistoa. Joskus äänen käheys syntyy pitkällisen yskimisen seurauksena.

Ohimenevästi ääni voi käheytyä myös kuivumisen seurauksena esimerkiksi reippaan ripulin vuoksi, kun limakalvon alla oleva kerros ohenee. Vastaava kuivumisen tuoma käheys voi ilmaantua raskaasti kuorsatun yön jälkeen tai suuta kuivattavien lääkkeiden haittana (ns. antikolinergiset lääkkeet).

Pitkäaikaisen äänen käheyden syitä voivat olla liiallinen äänenkäyttö, tupakointi tai muu altistuminen kurkunpäätä ärsyttäville aineille, allergia sekä pitkäaikainen hengitysteiden hoito kortisonisuihkeilla. Aamuisen käheyden syynä voi olla yöllä mahalaukusta kurkunpäähän nousevien happojen aiheuttama ärsytys tai kuorsaus.

Äänihuulten oheneminen ja kaareutuminen muuttaa ääntä ikääntyessä.

Kurkunpään syöpä on harvinainen mutta tärkeä käheyden mahdollinen syy. Tavallisempia ovat hyvänlaatuiset kasvaimet tai kyhmyt, polyypit, kystat, papilloomat tai granuloomat.

Käheyden toiminnalliset syyt

Työperäisessä äänihäiriössä kurkunpään kapasiteetti ei riitä äänenkäytön vaatimuksiin. Hyperfunktionaalisessa häiriössä kurkunpään lihakset jännittyvät liikaa virheellisen äänenkäytön seurauksena.

Psyykkisen rasituksen yhteydessä moni kärsii toiminnallisista oireista. Palan tunne kurkussa, tiheä rykimisen tarve ja lihasten jännittyneisyys liittyvät usein virheelliseen äänentuottoon, mikä johtaa äänen muuttumiseen käheäksi tai puristeiseksi. Täydellinen äänenkato äkillisesti alkaessaan liittyy yleensä psykosomaattiseen oireiluun.

Voimakas ruumiillinen rasitus, satunnainen kurkunpäätä ärsyttävä tekijä tai psyykkinen rasitus voi aiheuttaa kohtauksittaisen toiminnallisen äänihuulisalpauksen, jonka pääoireena on tukehtumisen tunne ja sisäänhengityksen vinkuminen.

Käheyden hermoperäiset eli neurologiset syyt

Vaurio missä tahansa kohdassa kurkunpään hermoja voi käheyttää ääntä. Vaurio voi johtua niin puristumisesta leikkauksen aikana tai kasvaimen vuoksi, aivorungon verenkiertohäiriöstä, arpeutumisesta, reuman aiheuttamasta jäykistymisestä ja monesta muustakin syystä. Seurauksena on äänihuulihalvaus.

Moniin neurologisiin sairauksiin liittyy äänihäiriö (esim. Parkinsonin tauti, MS-tauti, ALS, TIC-oireet).

Äänen käheyden itsehoito

Viruksen aiheuttamalle kurkunpäätulehdukselle (laryngiitti) ei ole parantavaa hoitoa eikä tehokkaita lääkkeitä, joilla tilaa voisi lievittää. Hoitona on äänilepo, mikä tarkoittaa myös kuiskaamisen, rykimisen ja yskimisen välttämistä. Puhetyöläisillä tämä voi edellyttää usean päivän täyttä hiljaisuutta. Äänen painuminen ei tartu, ja viruksen aiheuttama kurkunpäätulehdus on usein lieväoireinen. Myös puhetyöläinen saattaa siis olla työkykyinen – kunhan pysyy hiljaa.

Höyryhengityksestä ei ole apua lasten laryngiitissa, mutta kuivasuinen kuorsaava aikuinen hyötyy flunssaoireiden ja äänen toipumisessa niin höyryhengityksestä, kostuttavasta vesipiipusta (kuva ) kuin vesitilkastakin lyhyin väliajoin. Kulaus vettä on usein myös paras mahdollinen yskänlääke.

Kuva

Vesipiippu-inhalaattoria käytetään suun, nielun, kurkun ja äänihuulten kostutukseen. Käyttöohje: ks. HUS:n opetusvideo.

Kuva: Heidi Alenius

Jos kyseessä on pitkäaikainen kurkunpäätulehdus, itsehoito kohdistuu aiheuttajaan mahdollisuuksien mukaan seuraavasti:

  • Ärsyttävien tekijöiden välttäminen: tupakka, alkoholi, allergian aiheuttaja, runsas pöly
  • Astmaan liittyvä käheys: hengitettävän kortisonilääkkeen oikean lääkkeenottotekniikan tarkistaminen esim. astmahoitajan luona, suun kurlaus aina lääkkeenoton jälkeen ja mahdollisen sienitulehduksen hoito
  • Närästykseen ja haponnousuun liittyvä käheys: isojen mausteisten ruoka-annosten välttäminen, sängynpään kohottaminen, happosalpaajalääkityksen titraaminen tarvittaessa harvakseltaan otettavaksi (aloitus sovitaan lääkärin kanssa)
  • Äänihuulen kyhmy tai polyyppi: äänilepo tehoaa usein myös näihin

Milloin hoitoon

Lääkärin arvioon on syytä hakeutua

  • jos äänen käheys ilman flunssaoireita kestää yli kaksi viikkoa
  • jo alle kahden viikon kohdalla, jos tupakoivan ääni käheytyy ilman selkeää syytä
  • päivystyksellisesti, jos ääni painuu tai muuttuu honottavaksi ja potilas on selkeästi sairas, korkeakuumeinen, eikä edes syljen nieleminen onnistu. Pikkulapsella voi kyseessä olla nykyään hyvin harvinainen kurkunkannen tulehdus (epiglottiitti). Isommilla lapsilla ja aikuisilla kyseessä voi olla nielupaise, joka liittyy tyypillisesti streptokokkibakteerin aiheuttamaan nielurisatulehdukseen (tonsilliittiin, angiinaan).
  • päivystyksellisesti, jos on lisäksi esim. hengitysvaikeutta
  • jos itsehoidosta huolimatta ääni pysyy pitkään painuksissa (useita viikkoja)
  • jos äänioire uhkaa työ- tai toimintakykyä.

Äänen käheyden tutkiminen

Yleislääkäri voi katsoa äänihuuliin asti peilin avulla. Jos syntyy epäily äänihuuliin liittyvistä nystyistä, halvauksesta tai kurkunpään kasvaimesta, potilas saa lähetteen tarkempiin tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille, useimmiten suoraan foniatrille.

Korvalääkäri arvioi äänihuulien toimintaa tarkasti joko nenän tai suun kautta tähystämällä sekä arvioi lisätutkimusten, hoidon ja kuntoutuksen tarpeen.

Äänen käheyden hoito ja kuntoutus

Jos itsehoito on riittämätöntä, hoito pyritään kohdentamaan lisäksi todettuun tai todennäköiseen syyhyn. Joskus tarvitaan leikkaushoitoa, mutta hoitovalikoimassa on ainakin seuraavia:

  • Happosalpaajalääkitys: Epäiltäessä mahalaukusta nousevien happojen ärsytystä kurkunpäässä kokeillaan happosalpaajalääkityskuuria. Usein tehdään vielä myöhemmin ruokatorven ja mahalaukun tähystystutkimus (gastroskopia) varsinkin keski-iän ylittäneille.
  • Äänityöläisen ääniergonomia on syytä arvioida. Äänentoisto puheäänelle tai työympäristön hälyn vähentäminen saattavat riittää.
  • Ääniterapia: Muutos äänenmuodostustekniikassa on monelle käheä-ääniselle tarpeen. Ohjausta saa puheterapeutilta tai jo ennen käheytymistä muilta ammattilaisilta kuten erityiskoulutusta saaneelta musiikin ammattilaiselta. Osa fysioterapeuteista osaa ohjata kurkunpään lihasten rentoutusta, ja äänihieronta on yhä laajemmin käytössä. Kuntoutussuunnitelma tehdään erikoissairaanhoidossa.
  • Botuliinitoksiinipistokset, äänihuulitäyttö ja muu joskus tarvittava lääkitys toteutuu erikoissairaanhoidossa.

Toiminnallisissa oireissa on hyvä miettiä, josko psykologin, psykiatrin tai yleislääkärin hoidosta olisi suuri hyöty.

Kirjallisuutta

  1. Ansaranta M. Käheys ja äänihäiriöt. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 6.1.2020.
  2. Kinnari T, Pietarinen P ja Geneid A. Käheä ääni - missä vika? Suomen Lääkärilehti 2021;76(45):2641-2646 [online; vaatii käyttäjätunnuksen]