Yleistä

Märkäruven oireet

Märkäruven tavallisia alkukohtia ovat leikki-ikäisillä suupielet ja sierainten alue, joskus raajat, ja vastasyntyneellä taipeet. Märkärupi alkaa paikallisena punoittavana ja joskus aristavana ihomuutoksena, joka leviää herkästi kosketuksen kautta. Märkärupi voi levitä mille tahansa ihoalueelle ja laaja-alaiseksi.

Märkärupea esiintyy kahta muotoa, rakkulatonta (70 %) ja rakkulaista. Rakkulattomassa muodossa pienet märkärakkulat muuttuvat nopeasti keltarupiseksi karstaksi. Rakkulaisessa muodossa vesikellot saattavat olla jopa 2 cm:n kokoisia (kuvat ja ).

Märkäruvelle on tyypillistä yleisoireiden (kuten kuume ja väsymys) puuttuminen ja kutina.

Märkäruven toteaminen

Tauti todetaan tavallisesti tyypillisen taudinkuvan perusteella ihoa katsomalla. Kasvoissa märkärupi voi muistuttaa herpestä (yskänrokko).

Märkäruven itsehoito

Pienialaisessa märkäruvessa (alle kuusi neliösenttimetriä) riittää paikallishoito antimikrobisella voiteella (neomysiinin ja basitrasiinin yhdistelmävoidetta saa apteekista ilman reseptiä) ja rupien liottelu.

Ruvet on liotettava huolellisesti irti kylvettämällä tai pesulapun avulla. Rupia kylvetetään vedessä liottamalla niin pitkään, että ruvet irtoavat. Sen jälkeen iho kuivataan. Rupien liotuksen ja kuivauksen jälkeen ihoalueelle laitetaan antimikrobista hoitovoidetta kahdesti päivässä. Jos hoito tehoaa, sitä jatketaan noin viikon ajan.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin tulee hakeutua seuraavissa tilanteissa:

• Märkärupi leviää yli kuuden neliösenttimetrin alueelle.
• Paikallishoito ei tehoa ja märkärupialue laajenee.
• Rupialueita esiintyy eri puolilla kehoa tai hiusten tai parran alueella.
• Vastasyntyneen märkärupiepäilyssä on hakeuduttava lääkäriin välittömästi, sillä vastasyntyneillä infektio voi olla vaarallinen.

Tällöin tarvitaan paikallishoidon lisäksi suun kautta otettava antibioottikuuri. Rupien liottelun laiminlyönti on tavallinen hoidon epäonnistumisen syy, sillä bakteeri voi säilyä hengissä rupien alla.

Märkäruven ehkäisy

Koska märkärupi leviää helposti kosketuksen välityksellä, voidaan tartuntavaaraa vähentää välttämällä märkärupialueiden koskettelua ja huolehtimalla hyvästä hygieniasta, kuten käsien saippuapesusta. Hyvään hygieniaan kuuluvat myös henkilökohtaiset pyyhkeet, tyynyliinojen ja pehmolelujen pesu sekä hammasharjojen ja pesusienien yms. vaihto.

Atooppinen ihottuma ja ihorikot voivat altistaa märkäruvelle. Atooppisen ihon hyvä hoito voi siten ehkäistä myös märkärupea.

Jotta estetään märkärupea leviämästä, päivähoitoon voi palata 48 tuntia paikallishoidon ja 24 tuntia suun kautta otettavan antibioottihoidon aloittamisen jälkeen.

Uusintainfektion syynä on usein sieraimiin jäänyt bakteeri, josta se sormella kaivetaan uudelleen esiin. Jos potilaalla on tulehduksellinen ihottuma (ekseema), sen hyvä hoito on tärkeää, sillä jatkuva ihorikko voi altistaa märkäruvelle.