Yleistä

Atooppinen ihottuma on pitkäaikainen, kutiseva, tulehduksellinen ihosairaus, jolle on tyypillisiä vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet. Suurimmalla osalla lapsista atooppinen ihottuma on lievä ja ennuste hyvä. Atooppinen ihottuma (aiemmin myös maitorupi, vaikka liittyy vain harvoin maitoon) on hyvin yleinen, suomalaislapsilla sitä esiintyy 15–25 %:lla. Se alkaa useimmiten imeväisiässä.

Atooppisessa ihottumassa ihon rakenne on poikkeava puuttuvan filagriini valkuaisen johdosta. Tämä johtaa ihon suurentuneeseen läpäisevyyteen aikaansaaden veden haihtumisen iholta ja ihon kuivumisen. Iholla olevat normaalit bakteerit pääsevät myös tunkeutumaan ihoon aiheuttaen ihon tulehduksen eli näkyvät ihottumamuutokset.

Atooppisen ihottuman oireet lapsilla

Oireet alkavat useimmiten 4–8 kk iässä. Yleisiä alueita ovat imeväisillä posket, sääret ja pohkeet, nilkat, ranteet, kyynär- ja polvitaipeet sekä kasvot ja päänahka. (Kuvat , , ja ).

Leikki-ikäisillä ihottumaa esiintyy kyynär- ja polvitaipeissa, säärissä, reisissä, kasvoissa ja niskassa. (Kuva )

Kouluikäisillä lapsilla ihottumaa esiintyy vahvemmin kyynär- ja polvitaipeissa, ranteissa, käsissä, nilkoissa ja jaloissa. Myös niin kutsuttua lumipalloihottumaa voi esiintyä kämmenissä ja jalkapohjissa, etenkin päkiöissä ja varpaissa. Isommilla koululaisilla ja teineillä esiintyy ratsupaikkaihottumaa pakaroissa ja takareisissä. (Kuvat , , , ja )

Ihottuma on punoittavaa ja karhea. Esiintyy punoittavaa näppylää, raapimisjälkiä rupia, eritystä, karstaa ja ihon jäkälöitymistä (paksuuntumista) ihottuman vaikeusasteen mukaan. Ihottuma ja terveeltä näyttävä iho kutisee kaikilla lapsilla. Vaikeammassa muodossa ihottuma tulehtuu toistuvasti ja voi erittää kudosnestettä. (Kuvat , ). Läiskäinen atooppinen ekseema voi levitä koko kehoon niin sanotuksi punaihoksi eli erytrodermiaksi.

Osalla vaikeaa tai keskivaikeaa ihottumaa sairastavilla imeväisillä ruoka-aineet voivat pahentaa ihottumaa ja heiltä on syytä selvittää mahdollinen ruoka-aineiden osuus ihottuman pahentajana. Tavallisimmin on kyse allergiasta lehmänmaidolle, kananmunalle tai viljoille.

Lapsen atooppisen ihottuman toteaminen

Tauti todetaan tyypillisen oirekuvan perusteella: kutiava, jatkuva tai toistuva tyypillinen ihottuma tyypillisillä ihoalueilla. Laboratorio tai allergiakokeista ei ole apua.

Muita sairauksia, jotka voivat muistuttaa atooppista ihottumaa

Vauvoilla esiintyy seborrooista ihottumaa eli taliköhnää, jossa lisääntynyt talin eritys päänahassa ja kasvoissa näkyy eritteisenä ja karstaisena ihottumana ja hilseilynä.

Vaippaihottuma on ulosteiden ja virtsan aiheuttamaa ärsytysekseemaa, ja atooppinen ihottuma ei yleensä esiinny vaippa-alueella.

Syyhypunkkitauti on hyvin kutiava näppyläinen ihottuma, joka esiintyy yleensä samanaikaisesti muilla perheenjäsenillä.

Ihokeliakiassa voimakkaasti kutiava näppyläinen ihottuma esiintyy kyynärpäissä ja polvissa.

Psoriasis on lapsilla harvinainen.

Märkärupi on ihon tulehdus paikallisesti usein suun ja sierainten ympärillä, joka voi levitä laajoillekin ihoalueille. Ihossa on punoitusta ja kosteaa eritettä ja kuivunutta karstaa ihottuman päällä.

Keratosis pilaris esiintyy olkavarsilla (kuva ) eikä se kutise. Kortisoni tai muut voiteet eivät sitä rauhoita.

Lapsen atooppisen ihottuman itsehoito

Atooppisen ihottuman hoito toteutetaan omahoitona rasvaamalla ihoa ja ihottumaa säännöllisesti keskirasvaisella perusvoiteella kahdesti päivässä reilulla kerroksella rasvaa (lumiukkorasvaus). Ihottuma-alueet on tärkeää hoitaa ajoissa, jolla vähennetään riskiä ihottumista aiheutuvilta ongelmilta, kuten ihon tulehtumiselta, kiusalliselta kutinalta ja arpien muodostumiselta.

Mikäli perusvoiteiden käytöstä huolimatta esiintyy ihottumaa, käytetään siihen mietoa 1 % hydrokortisonivoidetta 3–10 päivän jaksoissa 1–2 kertaa päivässä. Kortisonijaksojen välissä pidetään vähintään yhtä pitkä tauko kortisonivoiteessa jatkaen perusvoiteella.

Jos raapiminen pahentaa ihottumaa suositellaan pitkähihaisia puuvillavaatteita tai lakanoista revittyjä suikaleita estämään raapiminen esimerkiksi raajoissa. Samalla voide pääsee vaikuttamaan siteiden alla. Kynnet leikataan lyhyiksi ja puuvillakäsineet tai tumput vähentävät raapimisen haittoja.

Lapsen ruoasta ei tule jättää mitään pois vain varmuuden vuoksi. Välttämisruokavalion tulee aina perustua kunnollisiin tutkimuksiin.

Pro- ja prebiooteilla ryhmänä ei ole osoitettu selvää tehoa ekseeman hoidossa. Gammalinoleenihapon, vitamiinien tai hivenaineiden tehosta ei ole myöskään luotettavaa näyttöä.

Milloin lääkäriin?

Laaja-alaiset, kovasti kutiavat ja rupia muodostavat ihottumat kuuluvat lääkärin tutkittaviksi.

Jos ihottuman pahentajaksi epäillään alle 1 vuoden ikäisellä lapsella keskeisiä ruoka-aineita, kuten maitoa tai viljoja, tutkimukset tehdään erikoislääkärin valvonnassa.

Lääkäri voi tarvittaessa määrätä vahvempia kortisonivoiteita ja yli 2-vuotiaille kalsineuriinin estäjävoiteita. Antihistamiineja voidaan kokeilla, jos kutina häiritsee lapsen ja vanhempien yöunta. Osoitettu teho on vaatimaton. Antibioottia tarvitaan vain poikkeustapauksissa.

Atooppisen ihottuman ehkäisy

Tehokasta ja pysyvää ehkäisykeinoa atooppiseen ekseemaan ei ole. Laktobacillus rhamnosus GG probiootilla on useammassa tutkimuksessa voitu osoittaa vähentynyt ihottuman ilmaantuminen kahden vuoden ikään, mutta teho näyttää sen jälkeen hiipuvan.

Äidin raskauden tai imetyksen aikaiset ruokavaliorajoitukset tai yli 4 kuukautta kestävä yksinomainen rintaruokinta ei estä ekseeman ilmaantumista. Osassa tutkimuksia on havaittu, että äidin monipuolinen ja laaja ruokavalio raskauden ja imetyksen aikana on vähentänyt lapsen riskiä allergian kehittymiselle. Kun äiti noudattaa normaalia rajoittamatonta ruokavaliota ennen raskautta, ei hänen tule muuttaa ruokavaliota raskaaksi tultuaan lapsen allergian ennaltaehkäisyn tarkoituksessa.