Yleistä

Syyhyn oireet

Syyhyn pääoire on kova iltakutina. Ihossa ei näy alkuvaiheessa juuri mitään. Kutinan ja raapimisen jatkuessa etenkin sormiväleihin, kämmeniin ja ranteisiin, pikkulapsilla myös jalkapohjiin, ilmestyy punkkinaaraan kaivamia, 0,5–1 cm:n pituisia käytäviä, joiden toisessa päässä punkin voi erottaa pienenä tummana pisteenä (kuvat ja ). Vartalolle ja raajoihin ilmaantuu voimakkaasti kutisevia, punoittavia näppylöitä (papuloita) ja vesirakkuloita. Raapimisen seurauksena iho voi tulehtua, jolloin oikean diagnoosin teko vaikeutuu.

Vanhuksilla ja henkilöillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt, esiintyy vaikeasti tunnistettavaa karstasyyhyä (yleistynyt syyhy, scabies norwegica). Siinä raajoissa ja vartalolla on pieniä märkiviä ja jopa muutaman senttimetrin läpimittaisia läiskiä (kuva ), jotka muistuttavat läiskäekseemaa tai tulehtunutta ihottumaa.

Syyhyn toteaminen

Nuoren, muuten terveen henkilön yllättäen alkaneen iltakutinan taustalla on tavallisesti joko syyhy tai piirtopaukamointi eli dermografismus. Karstasyyhy alkaa salakavalasti, ja sitä saatetaan pitkään pitää ihottumana tai raapimisen aiheuttamina muutoksina kuivassa vanhuksen ihossa.

Syyhyssä lääkäri pyrkii poimimaan punkkinaaraan nuppineulalla tai muulla tylpällä neulalla sormessa, kämmenessä, ranteessa tai jalkapohjassa olevan käytävän päästä. Joskus se on vaikeaa, sillä kovasta kutinasta huolimatta punkkeja voi olla vain 5–10 koko ihossa. Punkki tunnistetaan mikroskoopilla tai vaihtoehtoisesti suoraan ihosta suurennuslasilla tai dermatoskoopilla. Miehillä peniksen varressa tai kivespussissa on usein taudille ominaisia näppylöitä (papuloita) (kuva ).

Syyhyn itsehoito

Apteekista saa reseptittä permetriiniä sisältävää voidetta. 30 gramman tuubi riittää aikuisen kertakäsittelyyn, ja lasten annos on iän mukaisesti pienempi. Voidetta levitetään illalla pesun jälkeen joka paikkaan leuasta alaspäin unohtamatta sukuelimiä tai sormi- ja varvasvälejä. Myös hiuspohja ja kasvot hoidetaan, jos niissä on oireita. Limakalvoille voidetta ei levitetä. Iho pestään aamulla huolellisesti ja vaihdetaan vaatteet ja lakanat. Hoito toistetaan 7–10 päivän kuluttua.

Perheenjäsenet ja muut lähikontaktit hoidetaan nykysuosituksen mukaisesti myös kahdesti 7–10 päivän välein. On tärkeää hoitaa samassa taloudessa asuvat henkilöt samaan aikaan siitä riippumatta, kutiavatko he vai eivät. Niin estetään tilanne, jossa oireeton henkilö tartuttaa syyhyn hoidetuille perheenjäsenille uudelleen.

Käytössä olleet vaatteet ja muut tekstiilit pestään vähintään 50 asteessa tai säilötään muovipussiin viikoksi, ja sisätilat ja huonekalut imuroidaan. Syyhypunkki selviää ihmisen ulkopuolella 1–1,5 vuorokautta.

Hoidon jälkeinen kutina voi jatkua 2–4 viikkoa, ja sitä rauhoitetaan kortisonivoiteella. Jos kutina pitkittyy, on syytä epäillä hoidon epäonnistumista.

Milloin hoitoon?

Lääkäriin on syytä mennä, jos diagnoosi on epävarma, jos syyhyhoito ei lopeta kutinaa 2–4 viikossa tai jos jo rauhoittunut kutina alkaa uudelleen.

Syyhyn hoito

Lääkärin käyttämiä syyhyhoitoja ovat permetriinivoide ja suun kautta otettavat ivermektiinitabletit. Jos ensimmäinen syyhyhoito on epäonnistunut, voidaan käyttää yhdistelmähoitoa permetriinivoiteella ja ivermektiinillä. Kortisonivoide voi olla tarpeen kutinan hoitoon.

Hoitoresistenteissä tapauksissa voidaan käyttää myös apteekissa sekoitettavaa rikkivoidetta tai bentsyylibentsoaattia sisältävää voidetta tai liuosta (jota saa Suomen apteekeista vain erityislupalääkemääräyksellä).

Syyhyn ehkäisy

Syyhyn leviämistä voi ehkäistä parhaiten siten, että oireilevat henkilöt ja heidän lähipiirinsä hoidetaan asianmukaisesti.

Lapsen syyhystä ilmoitetaan päiväkotiin tai kouluun. Eristys on aiheellista, kunnes hoito on annettu.